lauantai 27. lokakuuta 2018

Usain Bolt - Salamaa nopeampi elämäni

Kirjan kansikuva
Usain Bolt
Salamaa nopeampi elämäni
suom. Jorma-Veikko
Sappinen
Johnny Kniga
Jamaikalainen Usain Bolt on ehdottomasti yksi maailman tunnetuimmista urheilijoista yhdeksällä olympiakultamitalillaan ja lukuisilla maailmanmestaruuksillaan ja maailmanennätyksillään. Hän ei kuitenkaan aloittanut yleisurheilutreenejä kolmivuotiaana tai lähtenyt Yhdysvaltoihin opiskelemaan urheilustipendillä, vaikka olisi päässyt. Hänen tiensä tähtiin oli aivan omanlaisensa, ja Salamaa nopeampi elämäni on Boltin oma kuvaus siitä. Teoksenen on kustantanut Suomessa Johhny Kniga ja kääntänyt Jorma-Veikko Sappinen.

"- hänen mielestään muutto Yhdysvaltoihin olisi hyvä veto, mutta tiesin ettei se olisi järkevä uravaihtoehto.
"Ei, en halua Valtoihin", sanoin.
Peart ei ymmärätnyt, hän halusi tietää syyn.
"Ensinnäkin siellä on liian kylmä", sanoin. "Siellä voi tulla lunta ja sen sellaista, joten unohdetaan koko juttu. Ja toiseksi, jos muutan sinne, en pääse tapaamaan äitiä."

Pidin siitä, miten paljon Boltin oma huumorintaju näkyi teoksessa!

"Kuuluttaja lausui nimeni, ja aloin pelleillä. Maurice oli illalla trimmannut tukkaani kynsisaksilla, joten hieroin päälakeani ja pörrötin pulisonkeja kuin kampaustyylini olisi kaikkien aikojen upein. Yleisö nauroi katketakseen."

Samoin pidin miehen rehellisyydestä ja nöyryydestä. Bolt kertoo rehellisesti rakkaudestaan yöelämään, tanssimiseen ja roskaruokaan sekä laiskuudesta harjoituksia kohtaan. Tässä minä yllätyin totaalisesti: olisi voinut luulla, ettei yksi maailman menestyneimmistä urheilijoista noin vain jättäisi treenejä väliin ja luottaisi lahjakkuuden kannattelevaan voimaan. Itsellänikin on hieman kilpaurheilutaustaa, ja tiedän esimerkiksi valmentajien sanoneen, että kaikki passiivisesti käytetty aika, esimerkiksi puolen tunnin televisionkatselu päivässä, antaa vastustajalle etumatkaa. Mutta pisteet Boltille, hän kertoi tästä näkökulmasta julkisesti. Ehkäpä vaikka joku aloitteleva urheilija näkee tämän nimenomaan syynä harjoitella ahkerasti: jos Usain Bolt pärjäsi noin hyvin elämällä sitoutuneesti urheilijan elämää vain silloin kun isot näyttämöt olivat edessä, miten hyvin hän olisi voinut pärjätä jos hän olisi keskittynyt koko uransa ajan sataprosenttisesti?

"Tämä taitaa olla sopiva hetki tehdä selväksi, miksi halusin kilpailla sadalla metrillä. Jotkut arvelivat, että ainoa kannustimeni ottaa lyhyempi matka ohjelmaan oli raha, mutta se ei pidä ollenkaan paikkaansa.- - En piitannut palkintorahoista. Ainoa tavoitteeni oli pelastua juoksemasta neljääsataa metriä. Niin se oli, piste. Enkä hetkeäkään kuvitellut, että olisin satasella kova luu."


Mielestäni tämä omaelämäkerta jäi melko tyngäksi, koska siinä ei ollut ollenkaan esimerkiksi muiden ihmisten haastatteluja Boltista. Ei vanhempien, valmentajan tai kilpakumppaneiden mielipiteitä. Valokuvia ja yleensäkään kuvitusta olisi myös voinut olla enemmän.

Luettuani kirjan ajattelin ensin lukeneeni Äijästä, yleisurheilun megastarasta. Vasta hetken kuluttua tajusin, että juuri niin se olikin - sain kuulla moneen kertaan Boltista tämän kävellessä lähtöviivalle, mitä hänen päässään liikkui sillä hetkellä - mutten Usainista. Kirjan alkupuolella käsiteltiin hiukan Boltin perhettä, rakastavaa äitiä ja kuriapitävää isää, mutta siihen se aika lailla jäikin. Boltin ihmissuhteista ei kerrota käytännössä mitään. Hän kertoo omia ajatuksiaan esimerkiksi muihin kipailijoihin liittyen, mutta lukija jää lopulta ilman mitään tietoa käytännön tasolta. Tämä on vähän sääli, koska ihminen on niin paljon enemmän kuin uransa, oli urallaan miten iso Äijä hyvänsä.

Olin tosissani, helkkarin keskittynyt. Sanoin kavereilleni:"Lakatkaa kuulkaa puhumasta tytöistä. Minulla on töitä."

Teos tuntuu vähän pintaraapaisulta, ja jään odottamaan, josko hänestä vielä tehtäisiin kattavampi elämäkerta. Boltista tehty elokuva I am Bolt on ilmestynyt vuonna 2016, ja katsonkin sen seuraavaksi.

Luin hetki sitten toisenkin kirjan juoksemisesta: Dean Karnazesin Ultramaratoonarin. (tästä blogikirjoitukseeni siitä.)  Mielestäni hän osasi pohtia juoksemista enemmän: teoksessaan hän kuvaa, kuinka juostessaan miettii minne on menossa tai mitä on pakenemassa. Boltilla ei ollut mitään tällaisia ajatuksia, ja hän sanoo suoraan tuntevansa yleisurheilun historiaakin aika huonosti. Joten jos haluatte yleismaailmallisemmin lukea juoksemisesta, suosittelen tarttumaan Ultramaratoonariin.

maanantai 15. lokakuuta 2018

Lady Lipstick: Lipstick mafia stories

Reilu kuukausi sitten vietettiin Taiteiden yötä. Minä osallistuin siihen lähinnä kiertelemällä katsomassa erilaisia tapahtumia, mutta paikallisesta Suomalaisen Kirjakaupan myymälästä ostin pari "sokkotreffikirjaa". Eli Suomalainen möi viidellä eurolla kiinni nidotussa paperipussissa kirjoja muutaman aihesanan avulla, ilman että ostaja tietää minkä kirjan tulee ostaneeksi. Kirjaimellisesti sika säkissä, mutta yllätyksestä ja jännityksestä maksaa mielellään muutaman euron. Minä en osannut valita kahden pussin väliltä, joten ostin ne molemmat.

Ensimmäisestä pussista kuoriutui Lipstick mafia-blogiin perustuva Lipstick mafia stories. Se on Kariston kustantama teos viiden naisen whatsapp-ryhmästä, jossa ruoditaan parisuhteita, seksuaalisuutta ja lapsiperhe-elämän arkea. Kirjailija pysyy Lady Lipstick-nimimerkin takana. Peperipussissa olivat nämä tunnisteet:


1) perustuu naisten Whatsapp-ryhmään
2) suomalainen Sex and the city
3) elämää ja erotiikkaa
4) makeita nauruja ja
5) lyhyitä tarinoita.

Näillä eväillä kuvittelin saavanaí jotakin Henriikka Rönkkösen kirjojen tyylistä, mutta vain parisuhteesta ja lapsiperhe-elämästä. Olen aiemmin blogissani kehunut Mielikuvituspoikaystävän olevan "hervottoman hauska kuvaus sinkkuelämän todellisuudesta likaisiakaan sattumuksia kaunistelematta."

En saanut paperipussin ja kustantajan lupailemia makeita nauruja ja hauskoja tarinoita seksuaalisuudesta. Sain lähes inhorealistisia keskusteluja käytetyn tamponin huuhtelemisesta vessanpöntöstä alas ja pohdintoja, kuinka syöttää lääke rakastajalta saatuun klamydiaan aviomiehelle tämän ihmettelemättä. Ero rehellisen, suoran puheen, jossa on mukana huumoria ja johon lukija voi samaistua, ja inhorealismin välillä on hiuksenhieno. Naistenvälisen alapääkeskustelun ei tarvitse olla tabu kirjallisuudessa, mutta monta kymmentä euroa maksavalta kaunokirjalta lukija odottaa kyllä vähän enemmän kuin vauva.fi-sivuston tyylisiä juttuja.

Minä todella halusin pitää tästä kirjasta. On ihanaa, että naiset puhuvat seksuaalisuudestaan. En kuitenkaan halua tietää toisten ihmisten pieruista loppuraskauden aikana, enkä monista muista kirjassa käsitellyistä aiheista. Ehkä en vain kuulu ihan kohderyhmään, ehkäpä naureskelen 35-vuotiaana näille jutuille ja koen vahvaa samaistumista. Mutta se päivä ei ole vielä, eikä edes ihan vähään aikaan.

Mielipiteitä jakavien aiheidensa lisäksi teos ei mielestäni muutenkaan toiminut. Kustantaja kertoo tarinoiden saaneen alkunsa whatsapp-sovelluksessa käydyistä keskusteluista, mutta se ei oikein paistanut läpi. Tuntui, ettei näitä keskusteluja olisi oikeasti käyty, vaan tarinat olisi suoraan käsikirjoitettu tällaisiksi. Se varmaan johtuu siitä, että kirjailija on poistanut keskusteluista epäolennaisina pitämiään asioita, ja näinollen tarinat ovat jääneet raakileiksi alkuperäisestä herkullisuudestaan. Tämä on minun arvaukseni.

perjantai 5. lokakuuta 2018

Joyce: Ulysses


Irlantilaisen James Joycen (1882-1941) kirjoittama yhdenpäivänromaani Ulysses julkaistiin vuonna 1922. Se sijoittuu Dubliniin 16. kesäkuuta 1904, ja seuraa kolmen päähenkilönsä päivän kulkua: Leopold ja Molly Bloomin ja Stephen Dedaluksen. Lukija pääsee niin Dedaluksen pitämälle oppitunnille kuin hautajaisiin Bloomin kanssa, ja tajunnanvirta on välillä selkeämmin,välillä vähemmän selkeästi ymmärrettävää.

Ulysses on muunnelma Homeroksen Odysseiasta, sillä sen jokaisen jakson teema, tyyli, henkilöt, symbolit, tapahtuma-aika ja -paikka perustuvat vastaavaan kohtaan Odysseiassa. Itse en lukenut Odysseiaa tämän rinnalla, mutta uskoisin sen helpottavan rakenteen ymmärtämistä.

Ulyssesta on sanottu tärkeimmäksi 1900-luvulla kirjoitetuksi romaaniksi, ja sitä pidetään modernin proosan kivijalkana. Kuitenkin ennen kustantajan löytymistä se oli hylätty 87 kertaa! Kuvitella, miten yleistä todella hyvien romaanien hylkääminen alkuun on ollut: Ulysseksen lisäksi esimerkiksi Harry Potterin ja Typerysten salaliiton.


"-´Valtuuskuntaan, joka oli saapuvilla täysilukuisena, kuuluivat commendatore Bacibaci Beninobenone- -
alaviite: (ital.) komentaja pusi-pusi Kovin-hyvin-oikein-hyvin"


Kuvahaun tulos haulle james joyce
James Joyce
Romaanista on parikymmentä editiota, joista virheettömimpänä pidetään vuonna 1984 julkaistua gabler-versiota. Tämän version pohjalta kääntäjä Leevi Lehto on suomentanut teoksen. Gabler-versio on saanut nimensä siitä, että professori Hans Gablerin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi yhteen erilaisia todisteita luodakseen mahdollisimman virheettömän version Ulysseksesta. Kun tämä versio julkaistiin, sen luomista pidettiin huikeana saavutuksena, ja nähtiin, että teos on nyt helpommin luettavissa kuin koskaan.

Minä päädyin lukemaan Ulysseksen Antti Värtön aloituksen jälkeen: hän ehdotti jossakin facebookin kirjallisuusryhmässä, että luettaisiin Ulysses nettilukupiirinä. Värtölle iso kiitos lukuryhmän luotsaamisesta! Hänen blogikirjoituksensa tästä urakasta pääset lukemaan tästä.

Ensimmäisen käännöksen teki Pentti Saarikoski (1937-1983) vain puolessa vuodessa, ja se ilmestyi vuonna 1964.  Uuden käännöksen tehnyt Leevi Lehto (s.1951) on runoilija, ohjelmoija, kustantaja ja kääntäjä. Hän käytti käännöstyöhön aikaa kymmenen vuotta, ja hänen suomennoksensa ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana vuonna 2012.

Kuvahaun tulos haulle leevi lehto
Leevi Lehto
Ulysseksessa on erittäin, erittäin paljon yhteyksiä ja assosiaatioita. Lainaan tähän esimerkiksi Antti Värtöltä yhden tapauksen:

"Herra Deasyn puhuessa juutalaisten vaeltamisesta maan päällä siirrytään Dedaluksen tajunnanvirtaan, joka alkaa ajatuksella Pariisin pörssistä. Tämä tuntui aika randomilta, mutta alaviitteessä tiedettiin kertoa, että Pariisin pörssin julkisivu on kopio Vespasianuksen temppelistä. Vespasianus puolestaan oli se keisari, joka valloitti juutalaiskapinan jälkeen Jerusalemin ja tuhosi toisen temppelin, minkä voi sanoa aloittaneen juutalaisten diasporan. Jösses! Kyllä on läpinäkymättömiä viittauksia. Ihan satunnaisen kuuloisessa assosiaatiossa olikin selvä logiikka taustalla, mutta en olisi ikimaailmassa tajunnut tätä yhteyttä ilman alaviitteitä."

Näitä selventämään Lehto on  kirjoittanut on yli 5000 alaviitettä, joiden seuraaminen tekee lukemisesta todella pirstaleista. Itse tein alkuun niin, että luin aukeaman aina kahteen kertaan: ensin sellaisenaan katsomatta alaviitteitä, ja sen jälkeen alaviitteiden kanssa. Tällä tavoin kirjasta olisi saanut parhaan käsityksen, mutta en jaksanut tuota lukutapaa kovin pitkään. Tyydyin lukemaan kirjaa katsoen alaviitteistä arviolta noin puolet, sillä koin vähän turhaksi tietää, oliko joku kauppias tai ravihevonen oikeasti ollut olemassa vuoden 1904 Dublinissa niin kuin kirjassa sanottiin.


The event took place at a memorial designed by sculptor Jakov Brdar, which was unveiled on the first platform of the station in 2003 when Bloomsday was first marked in Slovenia (Photo: debarra.ie)
16.6. on Ulysseksen ihailijoiden vuosittain pitämä
juhlapäivä, jonka aikana kerrataan romaanin tapahtumia.

Lähteenä olen käyttänyt Antti Värtön blogin lisäksi Helsingin Sanomien artikkelia Liki kilo lisää James Joycea, jonka on kirjoittanut toimittaja Janna Kantola 14.6.2012.