perjantai 5. lokakuuta 2018

Joyce: Ulysses


Irlantilaisen James Joycen (1882-1941) kirjoittama yhdenpäivänromaani Ulysses julkaistiin vuonna 1922. Se sijoittuu Dubliniin 16. kesäkuuta 1904, ja seuraa kolmen päähenkilönsä päivän kulkua: Leopold ja Molly Bloomin ja Stephen Dedaluksen. Lukija pääsee niin Dedaluksen pitämälle oppitunnille kuin hautajaisiin Bloomin kanssa, ja tajunnanvirta on välillä selkeämmin,välillä vähemmän selkeästi ymmärrettävää.

Ulysses on muunnelma Homeroksen Odysseiasta, sillä sen jokaisen jakson teema, tyyli, henkilöt, symbolit, tapahtuma-aika ja -paikka perustuvat vastaavaan kohtaan Odysseiassa. Itse en lukenut Odysseiaa tämän rinnalla, mutta uskoisin sen helpottavan rakenteen ymmärtämistä.

Ulyssesta on sanottu tärkeimmäksi 1900-luvulla kirjoitetuksi romaaniksi, ja sitä pidetään modernin proosan kivijalkana. Kuitenkin ennen kustantajan löytymistä se oli hylätty 87 kertaa! Kuvitella, miten yleistä todella hyvien romaanien hylkääminen alkuun on ollut: Ulysseksen lisäksi esimerkiksi Harry Potterin ja Typerysten salaliiton.


"-´Valtuuskuntaan, joka oli saapuvilla täysilukuisena, kuuluivat commendatore Bacibaci Beninobenone- -
alaviite: (ital.) komentaja pusi-pusi Kovin-hyvin-oikein-hyvin"


Kuvahaun tulos haulle james joyce
James Joyce
Romaanista on parikymmentä editiota, joista virheettömimpänä pidetään vuonna 1984 julkaistua gabler-versiota. Tämän version pohjalta kääntäjä Leevi Lehto on suomentanut teoksen. Gabler-versio on saanut nimensä siitä, että professori Hans Gablerin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä keräsi yhteen erilaisia todisteita luodakseen mahdollisimman virheettömän version Ulysseksesta. Kun tämä versio julkaistiin, sen luomista pidettiin huikeana saavutuksena, ja nähtiin, että teos on nyt helpommin luettavissa kuin koskaan.

Minä päädyin lukemaan Ulysseksen Antti Värtön aloituksen jälkeen: hän ehdotti jossakin facebookin kirjallisuusryhmässä, että luettaisiin Ulysses nettilukupiirinä. Värtölle iso kiitos lukuryhmän luotsaamisesta! Hänen blogikirjoituksensa tästä urakasta pääset lukemaan tästä.

Ensimmäisen käännöksen teki Pentti Saarikoski (1937-1983) vain puolessa vuodessa, ja se ilmestyi vuonna 1964.  Uuden käännöksen tehnyt Leevi Lehto (s.1951) on runoilija, ohjelmoija, kustantaja ja kääntäjä. Hän käytti käännöstyöhön aikaa kymmenen vuotta, ja hänen suomennoksensa ilmestyi Gaudeamuksen kustantamana vuonna 2012.

Kuvahaun tulos haulle leevi lehto
Leevi Lehto
Ulysseksessa on erittäin, erittäin paljon yhteyksiä ja assosiaatioita. Lainaan tähän esimerkiksi Antti Värtöltä yhden tapauksen:

"Herra Deasyn puhuessa juutalaisten vaeltamisesta maan päällä siirrytään Dedaluksen tajunnanvirtaan, joka alkaa ajatuksella Pariisin pörssistä. Tämä tuntui aika randomilta, mutta alaviitteessä tiedettiin kertoa, että Pariisin pörssin julkisivu on kopio Vespasianuksen temppelistä. Vespasianus puolestaan oli se keisari, joka valloitti juutalaiskapinan jälkeen Jerusalemin ja tuhosi toisen temppelin, minkä voi sanoa aloittaneen juutalaisten diasporan. Jösses! Kyllä on läpinäkymättömiä viittauksia. Ihan satunnaisen kuuloisessa assosiaatiossa olikin selvä logiikka taustalla, mutta en olisi ikimaailmassa tajunnut tätä yhteyttä ilman alaviitteitä."

Näitä selventämään Lehto on  kirjoittanut on yli 5000 alaviitettä, joiden seuraaminen tekee lukemisesta todella pirstaleista. Itse tein alkuun niin, että luin aukeaman aina kahteen kertaan: ensin sellaisenaan katsomatta alaviitteitä, ja sen jälkeen alaviitteiden kanssa. Tällä tavoin kirjasta olisi saanut parhaan käsityksen, mutta en jaksanut tuota lukutapaa kovin pitkään. Tyydyin lukemaan kirjaa katsoen alaviitteistä arviolta noin puolet, sillä koin vähän turhaksi tietää, oliko joku kauppias tai ravihevonen oikeasti ollut olemassa vuoden 1904 Dublinissa niin kuin kirjassa sanottiin.


The event took place at a memorial designed by sculptor Jakov Brdar, which was unveiled on the first platform of the station in 2003 when Bloomsday was first marked in Slovenia (Photo: debarra.ie)
16.6. on Ulysseksen ihailijoiden vuosittain pitämä
juhlapäivä, jonka aikana kerrataan romaanin tapahtumia.

Lähteenä olen käyttänyt Antti Värtön blogin lisäksi Helsingin Sanomien artikkelia Liki kilo lisää James Joycea, jonka on kirjoittanut toimittaja Janna Kantola 14.6.2012.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti