perjantai 23. lokakuuta 2015

Jonas Jonasson: Lukutaidoton joka osasi laskea

Jonas Jonasson
Lukutaidoton joka
osasi laskea
WSOY
2014
Jonas Jonassonin tunnetumpi teos on Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (2009). Hänen toinen romaninsa Lukutaidoton joka osasi laskea on kyllä painonsa arvoinen kultaa. Teos on ehdottomasti yksi parhaimmista lukemistani romaaneista.

Lukutaidoton joka osasi laskea kertoo täysin uskottavasti tapahtumasta, jonka todennäköisyys on kirjailijan laskelmien mukaan 1: 45 766 212 810. Eli: Etelä-Afrikan suurimmassa slummissa 70-luvulla syntynyt ja aikuiseksi kasvanut lukutaidoton tulee jonakin päivänä teljetyksi perunankuljetusautoon yhdessä Ruotsin kuninkaan ja pääministerin ja atomipommin kanssa.

Kirjassa seurataan useampi kymmenen vuosi Nombekoa, eteläafrikkalaista tyttöä. Hänen matkansa on uskomaton: slummin vessansiivoajasta toteuttamaan ydinohjelmaa ja rakentamaan atomipommeja ja lopulta Ruotsiin pakolaiseksi pommin kanssa, jota ei ole virallisesti olemassa.

Lukutaidoton on aivan mahtava kirja. Ihan totta, lukekaa tämä kirja. Siinä riittää huumoria, uskomattomia juonenkäänteitä ja loistavia henkilöhahmoja. Vaikka asoita siinä voisi kutsua jopa absurdeiksi, kaikki tuntuu täysin luontevalta. Aina kun tuntuu siltä, ettei tilanne voi kääntyä enää huonommaksi niin sitten niin kävi. Hahmot ovat niin eläviä, että he tuntuvat omilta tutuiltani.

Teos on ilmestynyt Ruotsissa vuonna 2013 nimellä Analfabeten som kunde räkna, Piratförlagetin kustantamana. Suomennoksen on tehnyt Laura Jänisniemi vuonna 2014 WSOY:n kustantamana.

 "Pääministeri voi fyysisesti pahoin miettiessään, että oli muutaman tunnin sisällä varastanut perunoita ja nyt oli lähettämässä humalaisen miehen liikenteeseen ja ties mitä muuta."

maanantai 19. lokakuuta 2015

Kuulumisia!

Moikka kaikki lukijat! Blogissa on ollut vähän hiljaiseloa viime aikoina, mutta ei hätää, hengissä ja kirjojen parissa ollaan! Julkaisin hetki sitten tällä hetkellä nuortenkirjallisuuden kuumimmasta puheenaiheesta, Poltetusta maasta oman postauksensa, käykääpä lukemassa sekin :) Lähipäivinä laitan mietteitä myös Jonas Jonassonin mahtavasta teoksesta Lukutaidoton joka osasi laskea
Olen ostanut viime aikoina pari kirjaa itselleni, mikä on aika harvinaista, sillä opiskelijan budjetti ei oikein anna myöden tällaiseen huvitukseen kovin usein... Adlibriksessä oli synttäritarjouksessa joitakin kirjoja aivan naurettavan halvalla, ja minä tilasin Tove Janssonin elämäkerran, jonka luin viime vuonna. Suomalaisesta kirjakaupasta taas ostin Hans Falladan teoksen Yksin Berliinissä, jonka luin vähän aikaa sitten. Pidin teoksesta niin paljon, että täytyihän se sitten omaksi ostaa. Olen ostanut myös James Dashnerin Maze runner- sarjan toisen osan, Scorch trialsin, koska en jaksanut odottaa suomennoksen ilmestymistä vaan piti päästä lukemaan sitä, vaikka sitten alkuperäiskielellä :)

Tällä hetkellä luen vihdoinkin Donna Tarttin Tikliä. Vastahan se on varmaan kuukauden odottanut vuoroaan... :) Toinen kuvassa näkyvä kirja on tietokirja koskien liikakansoittumista ja maapallon kantokykyä, Alan Weismanin kirjoittama Maailma täynnä meitä- viimeinen yritys ihmiskunnan pelastamiseksi. Bongasin kirjasta esittelyn Helsingin Sanomissa, ja pakkohan se oli sitten saada omiin käsiini.


Muut tällä hetkellä lukuvuoroa odottavat kirjat ovat Renate Dorrensteinin Pojallani on seksielämä ja minä luen äidille punahilkkaa, Chet Raymon Yötaivaan alla, Mary Ann Shafferin ja Annie Barrowsin Kirjallinen piiri perunankuoripaistoksen ystäville ja National Geographicin Kaupunkimatkailijan kävelyopas- Berliini. Ensimmäisen teoksen haluan lukea, koska se on valitettavasti ajankohtainen, seuraan läheltä erään läheiseni kunnon huonontumista. Toista minulle suositeltiin facebookin kirjaryhmässä, kolmatta suositteli kirjastontäti, ja neljäs on sokerina pohjalla ruokkimassa haaveitani Berliiniin matkustamisesta.
Minulla syksy menee toivottavasti tällaisissa merkeissä. Ihanaa syksyä kaikille teille siellä ruuden toisella puolella! :-)

James Dashner: Maze runner II- Poltettu maa

James Dashner
Poltettu maa
suomennos 2015
suomentanut Jussi Korhonen
Basam books
James Dashner
Scorch trials
2011
The Chicken House/GBR
Delacorte Press/ NYC
James Dashnerin Maze runner- sarjan toisesta osasta Scorch trialsista on ilmestynyt aivan hiljattain elokuva ja kirjan suomennos. En mennyt katsomaan elokuvaa, koska halusin ensin lukea kirjan ja katsoa vasta sitten elokuvaversion, näin sitten kirjaa lukiessa ei "spoilaantuisi" eikä tarvitsisi miettiä, että mitenköhän asioiden oikeasti kuuluisi olla.

Maze runner- sarjasta on ilmestynyt tähän mennessä neljä osaa: Maze runner, Scorch trials, Death cure ja Kill order, suomeksi kaksi ensimmäistä ovat Labyrintti ja Poltettu maa. Olen lukenut aiemmin ensimmäisen osan ja pidin siitä kovasti, ajatuksia siitä löytyy täältä. Nyt luin sitten toisen osan, ostin teoksen eglanninkielisenä Helsingistä Pocket shopista ja luin englanniksi osan, sitten sain kirjastosta suomenkielisen teoksen ja luin lopun suomeksi.

Valoteteenpas vähän jos joku ei tiedä: ensimmäisessä osassa 17-vuotias Thomas kuljetetaan hissillä Labyrinttiin ilman muistoja varhaisemmasta elämästään. Labyrintissa elää muutama kymmenen nuorta poikaa, ja homman nimi on yrittää löytää sieltä ulospääsy. Asiaa vaikeuttaa se, että Labyrintin seinät vaihtavat paikkaa ja siellä vaanii hirviöitä. Thomas osoittautuu korvaamattomaksi avuksi, mutta toisaalta on asioita, joiden takia häneen ei täysin luoteta.

Poltettu maa-kirja jatkaa siitä mihin Labyrintti jäi: osa pojista on päässyt ulos, ja hetken aikaa näyttää hyvältä. Sitten kuitenkin alkaa tapahtua kummia, ja pojat joutuvat selvittämään tiensä läpi uuden koetuksen: poltetun maan. Selviää, että Labyrintti on "vaihe yksi" ja aavikon läpi kulkeminen oon "vaihe kaksi". Maapallolla riehuu hirvittävä tauti Roihu, ja pojat ovat jonkinlaisia koe-eläimiä siitä, miten taudin voisi parantaa. Tätä ei kuitenkaan voi sanoa varmasti, sillä kirjassa ei oikeastaan kerrota mitään mistään vaan harmillisesti käy ilmi kuten ensimmäisessäkin osassa, että "kaikki selittetään seuraavassa osassa." En nyt siis oikein tiedä, että montako teosta sarjaa täytyy lukea, että selviäisi, että mistä jutussa oikeastaan on kysymys...

Kokonaisuutena pidin Poltetusta maasta siis paljon vähemmän kuin sarjan ensimmäisestä osasta. On hienoa, että nuorille kirjoitetaan ja nuoret innostuvat lukemaan, mutta ensimmäisen osan perusteella odotin enemmän tältä teokselta.