maanantai 16. kesäkuuta 2014

Tuomas Kyrö- Miniä

Miniä ilmestyi vuonna 2012 Kirjan ja ruusun päivänä, jolloin sen sai kaupan päälle ostoksesta. Teos on ikään kuin spin-off eli itsenäinen osa Kyrön Mielensäpahoittaja- teoksiin. Teoksessa päähenkilö on Mielensäpahoittajan pojan vaimo eli Mielensäpahoittajan Miniä. Seuraavaksi Kyröltä varmaan ilmestyy teos Lapsenlapsi tai jotakin. Minä kuitenkin pidin suunnattomasti Miniästä. Se oli rentoa, ja niin humoristista luettavaa, kuten kohta

..."Kun me tapasimme, mieheni oli opinnoissaan minun edelläni, muta oma käännekohtani tapahtui ensimmäisen Sysi-Suomen vierailun jälkeen. Miniälle tuli kiire. En aikonut jäädä mikroaaltouunin, kakkavaippojen ja ostoskeskusten leikkipaikkojen vangiksi. En aikonut olla silmäpussinen, serotoniinilääkitty äiti neuvolan käytävällä, sylissäni rääkyvä nyytti, jonka haluaisin heittää seinään. Minä hoitaisin kerralla koko paketin, opinnot, ukon, uran ja lapset."...

Miniässä yhdistellään oivaltavasti eri yhteiskuntaluokkia. Miniä on kaupunkilainen, naimisissa oleva äiti. Hänellä on loistava koulutus ja työpaikka, ja itsenäisyys ja ura ovat hänelle tärkeitä. Toki hän rakastaa lapsiaan ja kotiaan, mutta perheen mies on poikkeuksellisesti emäntä talossa:

..."Mieheni tietää milloin on vanhempainillat ja lasten hammaslääkärit ja neuvolat, minä tiedän milloin on auton määräaikaishuolto ja pidetäänkö asuntolaina sidottuna kolmen kuukauden euriboriin vai ei."...

Mielensäpahoittaja on kahdeksankymppinen, tiukasti perinteitä noudattava mies.

..."appiukko on itse viljellyt, parkinnut ja rakentanut 90 prosenttia kaiken talossaan näkyvästä."...

Miniä kertoo yhdestä viikonlopusta, kun Mielensäpahoittaja tulee poikansa kotiin parantelemaan jalkaansa. He ovat kahdestaan Miniän kanssa, ja kumpikin yrittää selviytyä parhaansa mukaan kiusallisesta elämäntapaerosta. Työnantaja lähettää Miniän sopimaan miljoonakauppaa venäläisten kanssa, ja appiukko täytyy ottaa mukaan. Katastrofin ainekset ovat siis kasassa, selviytyykö miniä?


..." En minä tiedä mitä 80-vuotiaan miehen ja 43-vuotiaan naisen yhteiselämässä syödään. Appiukon ruokavalio koostuu perunasta, minä olen siirtynyt riisiin, nuudeleihin ja linsseihin jo vuosia sitten. Lisäksi on näitä pikantteja pikkueroja, kuten puoli vuosisataa ja elämänkatsomus. Saako sillä reseptillä gratiinit rakennettua?"...

Kerroksellisuutta Miniään tuovat takaumat. Välillä ollaan 2000-luvulla googlettamassa apiukolle päivähoitopaikkaa, ja välillä 1990-luvulla hiihtämässä postilaatikolle.

Miniässä ei ole mielestäni huonoja puolia. Se on lyhyt, ja ikään kuin välipala suurempien teosten välillä, mutta se on hyvä sellaisena. Ennemminkin teosta kohtaan voi suhtautua kuin pitkähköön novelliin romaanin sijasta, sillä se sivuaa hetkellisesti päähenkilöidensä elämää, mutta sillä ei ole merkittävää muutosta alku- ja lopputilan välillä. Vai onko? ;)

Hyvää Miniässä on tapa, jolla eri ihmisten luonteet ja käytös tuodaan esiin. Kerronta on niin suorasukaista ja sensuroimatonta. Painotan myös lämminhenkisyyttä ja edelleen kertakaikkiesen hauskaa muotoa.



maanantai 9. kesäkuuta 2014

Isku kirjastoon!

Kävin kirjastossa etsimässä kesäluettavaa, ja sieltä löytyi vaikka mitä! Lainasin Tuntemattoman sotilaan, Pablo Nerudan runoja, Miniän, Aamunkoin englanniksi ja varasin Murtuneet mielet. Tästä tulee hyvä lukukesä! :D

Ihastuin Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen lukiessani sitä lukudiplomia varten joulukuussa 2013, ja olen jo pitkään halunnut lukea sen uudestaan. Rankkaa aihetta käsiteltiin niin mukaansatempaavalla otteella ja huumorilla, että klassikko on asemansa ansainnut. 

Olen ollut jo vuosia Serranon perheen fani, ja sarjassa Eva pitää Pablo Nerudan runoista. Aina Serranoa katsoessani muistan, että pitäisi tutustua Nerudan tuotantoon, mutten ole ikinä saanut aikaiseksi. Nyt kirjastossa muistin Nerudan, ja ensimmäinen teos odottaa syventymistäni! Odotukseni ovat korkealla ;)

      




Tuomas Kyrön teos Miniä kertoo Mielensäpahoittajan pojan vaimosta. Teosta sai muutama vuosi sitten Kirjan ja ruusun päivänä kaupanpäälliseksi. Olen lukenut molemmat Mielensäpahoittajat, ja olen kuullut Miniän olevan myös loistava. Haluaisin lukea myös enemmän Kyrön tuotantoa, kuten Kerjäläisen ja jäniksen. :)





Stephanie Meyerin Breaking dawnin lainasin siksi, että saisin vähän kerrattua englannin kieltä :) Tottakai voisin lukea jotakin haastavampaakin, mutta Twilight- sarjaa luin nuorempana sen verran paljon, että osaan kirjat suunnilleen ulkoa. Tätä voisi siis kutsua niin sanotusti pehmeäksi laskuksi :D Syksyn kirjoitusten jälkeen en ole lukenut sitä oikeastaan ollenkaan, joten vähän täytyy kerrata, ihan vain omaksi ilokseni :D


Viimeisenä muutama sana tietokirjoista. Tuosta Tarinan vallasta kirjoittelinkin jo aiemmin, ja sen lisäksi aion lukea Murtuneet mielet. Bongasin sen ajat sitten kirjakaupassa, mutta ajattelin lainata sen ensin kirjastosta ja lukea ennen kuin ostaisin omakseni. Olen hyvin sodanvastainen ihminen, ja Murtuneet mielet valottaa nimenomaan sotilaiden psyykisiä kärsimyksiä.

Murtuneet mielet
kuva: http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510374665

torstai 5. kesäkuuta 2014

Kuulumisia :)

Moi vaan kaikki :) Pääsin ylioppilaaksi 31.5 Riihimäen lukiosta, ja nyt on aika suunnata uusiin haasteisiin. Haluan heti alussa kiittää Suomen tietokirjailijat ry:tä saamastani stipendistä, se oli aivan uskomattoman hieno asia! Kiitos! Samoin kiitos Leena Päres-Schulmanille ja Erkki Löfbergille lukion äidinkielenopetuksestani. Iso kiitos!

Tällä hetkellä luen ylioppilaslahjaksi saamaani kirjaa Tarinan valta-kertomus luolamiehen paluusta. En ole ehtinyt lukea vielä kovin paljon, mutta alku on lupaava ja todella kiinnostava ;)

Kesän aikana haluaisin lukea klassikkoja, kuten Tuntemattoman sotilaan uudestaan ja Pablo Nerudaa. Myös Murtuneet mielet houkuttaisi, ekäpä saan sen käsiini kirjastosta :)

Tulen varmaan jatkossa aina kommentoimaan tänne joitakin asioita lukemistani kirjoista, jos ei muuten niin harjoituksena unelma-ammattiani varten... :)

Kuva: Jani Romppanen