Lipson: Detroit

Moikka moi! Eihän sitä montaa päivää tarvinnutkaan miettiä mitä lukisi seuraavaksi, kuten edellisessä postauksessani valittelin, kun kirjastosta ilmoitettiin Detroitin olevan noudettavissa :D

Detroit
Katri Lipson
Tammi
2016

Luin tämän kirjan eilen noin kuudessa tunnissa, koska eihän sitä voinut laskea käsistään.

Deroit on palkitun nykykirjalija Katri Lipsonin (s.1965) kolmas teos. Ensimmäiset kirjat Kosmonautti (2008) ja Jäätelökauppias (2012) keräsivät positiivisen vastaanoton, Kosmonautti esimerkiksi Finlandia-ehdokkuuden muodossa.

Detroit on kirja jääkiekosta ja ystävyydestä, kahdesta nuoresta lupauksesta, joista tulee erottamaton tutkapari, rakkaudesta, ja salaisuudesta joka paljastuessaan tuhoaa kaiken.

"Niin turhiksi tulevat kaikki muut selitykset paitsi liikkumisen turhuus kohdassa, jossa kaikki on läsnä."

Romaanissa seurataan vuorotellen menneisyyttä ja nykyhetkeä: kerrotaan kuinka parikymppiset jääkiekkoilijat Nathan ja Timothy tutustuvat NHL-kaukalossa ja kasvavat yhteen. Nykyhetkessä taas Timothy on neliraajahalvaantunut ja odottanut yli vuoden Nathania käymään hoitolaitoksessa vierailemassa. Hän käänsi katseensa pois satakiloisen toisen joukkueen luistelijan rynniessä päälle ja löi niskansa kaukalon laitaan. Mutta ei Nathanillakaan hyvin mene. Tuosta ottelusta, josta toinen kannettiin ulos, alkoi myös toisen alamäki. Kirjassa kuljetaan koko ajan kohti syytä, miksi Timothy ei väistänyt.

Detroit on erittäin intensiivinen kirja, sitä on helppoa lukea. Sivuhenkilöitä on melko vähän, ja tapahtumat etenevät nopeasti. Kirja kuitenkin tuntuu hiukan viimeistelemättömältä, sillä esimerkiksi takakannessa kerrottu reportteri jää lehdelle soittelemaan: Tämä kiinnostaa Kojoottia, skandaalin haistavaa lehtimiestä, joka ainoana on aavistanut, miksi Timothy onnettomuushetkellä katsoi muualle. Tästä Kojootista itsestään kerrotaan pari lukua, ja kirjan alkupuolella hän on välillisesti mukana tapahtumissa, mutta sitten hän vain ykskaks häviää. Muista sivuhenkilöistä vain sokea Janet tulee melko tutuksi; kaikki muut jäävät melko etäisiksi. Kirja on menevä, mutta en lukisi uudestaan kiinnostavasta aiheestaan huolimatta. Huumoria sentään löytyy:

"Niin kauan kuin mä en tiedä enempää, sä oot puhelinmyyjä tai kopiokoneenhoitaja. Tai sulla on veritimantteja takakontissa.

- Sovitaan, että mä oon vaan kusipää. Työnkuvasta riippumatta."

"Mä rakennan sulle järvelle kaksikerroksisen iglun ja toisen kerroksen parvekkeelta sä hyppyytät ja huudat "Voi vittu mikä tumpelo! Uudestaan!"

Helmet-lukuhaasteessa Detroit menee kohtaan 49. Vuonna 2016 kirjoitettu kirja.