torstai 13. helmikuuta 2014

10/20- Rautatie

Nyt mennään jo puolessavälissä! Luin Juhani Ahon klassikona pidetyn Rautatien. En tosin oikein ymmärtänyt, että mikä kirjasta tekee niin merkittävää suomalaista kirjallisuutta. Ymmärrän Eino Leinon arvostelun kirjasta, hän kuvaa sitä suomalaisen kansankuvauksen realismin huipuksi ja kuvauksen yksityiskohtaiseksi, mutta jokin kirjassa vain oli, ettei se minua sytyttänyt. Toki se on ollut ilmestymisajankohtansa kontekstissa merkittävä ja antaa edelleen todellista kuvaa suomalaisesta maaseudun elämästä. Ehkä vain odotin kirjalta enemmän esimerkiksi Fahrenheit 451:n lukemisen jälkeen.

Eli puolet kahdestakymmenestä kirjasta on nyt luettu! Vähän aikataulusta jäljessä tosi, mutta hiljaa hyvä tulee. Tarkoitushan on siis lukea 20 kirjaa toukokuun 2014 loppuun mennessä ja tehdä luetuista kirjoista myös tehtävät. Rautatie on kymmenes lukemani kirja, ja luen paraikaa myös edelleen Koirien maailmanhistoriaa. Se on mielenkiintoinen, mutta myös hyvin kattava kirja, joten sen lukeminen kestää kauemmin kuin romaanin.

Seuraavaksi ajattelin aloittaa Anne Frankin päiväkirjat, tai Da Vinci- koodin, tai Kurjat- vaihtoehtoja riittää, sillä tein täsmäiskun kirjastoon! :)

Teen Juhani Ahon Rautatiestä tehtävän

 6. Tee jostakin kirjan henkilöstä fiktiivinen henkilöhaastattelu. Laadi ensin kysymykset. 

Haastattelen Liisaa.

1. Mitä loppujen lopuksi pidit rautatiestä?
- Olihan se hieno laitos, mutta myös aika pelottava ja uudenaikainen.

2. Tekisitkö saman matkan uudelleen?
- En varmaankaan. Matka oli pitkä ja rasittava, eikä kokemus ollut uuden matkan veroinen.

3. Mitä ajattelet Matin käyttäytymisestä?
- No, miehet ovat miehiä ja minkäs teet. Siitä juopottelusta en kyllä ollenkaan pitänyt.

4. Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia teillä on?
- Ihan tavallista elämää. Heinätyötä ja lehmänlypsyä. Pitää korjata vähän talon nurkkaa.

5. Uskotko, että teidänkin kyläänne tullaan vielä joskus rakentamaan rautatie?
- En kai minä nyt sellaisia luule. Herrojen hupsutuksia, sanon minä. Se lysti loppuu sitten kun ruunu niin määrää.

...Eikä pirttiin jäänyt muita kuin kissa maitoansa lakkimaan ja päre pihdissään palamaan... Kissa lakki lämmint maitoa, siististi ja äänettömästi, päre palaa ritisi verkalleen, ja karsta kävi sitä mukaa yhä useammalle kierteelle, kuta enemmän piteni. Mutta kun tuli oksan kohta, suhahti siitä liekki pienenä kielekkeenä ylös- ja alaspäin pihisemään... ja silloin kissan hännän pää salaperäisesti liikahti. Mutta kun se oli maitoansa lakkinut, kuppinsa nuollut ja kielensä liponut, lähti se liikkumaan ympäri tupaa. Kulki kuulumattomin askelin pankolta pöydän luo, hiipi siitä karsinaan, kiersi takaisin pankon juureen ja siristi viheriäisiä silmiään pärevalkeaa vastaan, naukaisten vähäisen. Meni taas pöydän päähän, hyppäsi penkille ja vainusi maitopyttyjä, mutta laskeutui taas takaisin lattialle. Pankon luona naukaisi surkeasti ja melkein kuin itseänsä säälien ja hyppäsi pankolle. Siinä se ojenteli kaulaansa... kävi itse yhtä matalammaksi ja kavahti uunille. - Päre suhahti taas pihdissä pihisemään, karsta ritisi, ja pehmoinen kehruu alkoi kuulua uunin päältä....


Juhani Aho Rautatie kansi.jpg
kuva: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rautatie_(romaani) koska Gummeruksen sivulta en kansikuvaa löytänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti