Groskop: Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista

Viime syksynä julkaisin postauksen kotimaisesta Taltuta klassikko-teoksesta, ja kirjoitukseni pääset lukemaan tästä. Ihastelin tuota teosta ja toivoin lisää samanlaisia. Ja nyt löysin toisen!

Mitä on hyvä elämä?

Entä jos en saa vastarakkautta?

Onko kaikki pelkkää sattumaa?

Elämäntaito-oppaat eivät aina osaa vastata tärkeisiin kysymyksiin, mutta Venäjän kirjallisuuden mestariteokset osaavat. Ne avaavat ihmisen sielunelämää ja paljastavat yhteisen inhimillisyytemme osuvasti ja ajankohtaisesti. Tämä letkeä kirjallinen elämäntaito-opas/tietokirja esittelee yksitoista venäläistä mestariteosta kirjailijoineen sekä huvittaa wanna-be-venäläisen, kirjailija Viv Groskopin Venäjän-kokemuksilla. Vankka kirjallinen sivistys yhdistettynä nyky-Venäjän elämänmenoon tekee kirjasta riemastuttavaa luettavaa. Kuin varkain saa paljon tietoa niin itsestä, ystävistä, rakastetuista (myös niistä, joilta ei saanut vastarakkautta) ja venäläisistä klassikoista. (takakansi ja kustantajan sivu)

En voi tarpeeksi hehkuttaa tätä kirjaa. Hyvät ihmiset, lukekaa tämä kirja! Se on samaan aikaan syvällinen ja hauska. Vaikka itse olen jopa opiskellut kirjallisuutta yliopistossa, minusta tuntuu monesti siltä, etten saa maailmankirjallisuuden helmistä irti läheskään kaikkea sitä mistä niitä kehutaan. Nyt saan! Groskop moneen kertaan tähdentää, että kaikki kirjallisuus on kaikkia varten. Nauttiakseen klassikoista ei tarvitse olla salaseuran jäsen tai Matti Meikäläistä fiksumpi ja sivistyneempi ihminen.

Romaanissa Rodion Romanovits Raskolnikov (erinomainen nimi ja myös hurmaava patronyymi) on entinen opiskelija, joka etsii polkuaan elämässä. Hän on komea ja koppava. Hänellä on harhakuvitelmia omasta erinomaisuudestaan, ja hän haaveilee saavansa aikaan jotain mahtavaa, mikä kääntää hänen perheensä onnen. Hänen haaveensa eivät kuitenkaan ole epäitsekkäitä. Tosiassa hän tahtoo saavuttaa suuruuden. Raskolnikovin mukaan tylsät, tavalliset ihmiset "säilyttävät maailmaa ja lisäävät sitä lukumääräisesti" ja poikkeukselliset ihmiset "panevat maailman liikkeelle ja vievät sitä kohti päämääriä". En voi olla ajattelematta, että jos Ra
skolnikovilla olisi ollut Twitter, hänen ei olisi tarvinnut tappaa ketään. Hän olisi voinut toteuttaa kaikki suureelliset fantasiansa Twitterissä naputtelemalla ja trollaamalla. Miksi ratkaista sisäinen ristiriita, kun voi kiusata muita ihmisiä ärsyttävillä hashtageilla? Sehän vaatii niin paljon vähemmän vaivaa kuin rahanlainaajien jahtaaminen ja tappaminen.

Käännöksen suomeksi on tehnyt Heli Naski, ja työn jälki on erinomaista. Kirjassa moneen kertaan pohditaan, pystyykö käännetystä kirjallisuudesta koskaan saamaan läheskään sitä irti mitä kirjailija on tarkoittanut. Kuitenkin Naski on tehnyt mainiota työtä, ja se näkyy jo teoksen nimessä. Alkuperäinen englanninkielinen nimi on The Anna Karenina Fix. Life lessons from Russian Literature, ja käännös tosiaan on Anna Kareninaan viittaava Älä heittäydy junan alle ja muita elämänoppeja venäläisistä klassikoista. Mielestäni tämä toimii jopa paremmin kuin alkuperäinen! 

Lisäksi maininnan ansaitsee myös kannen kuvituksen tehnyt John Gray. Kansi on mielestäni moderni ja houkuttelee tarttumaan teokseen.

Adébáyó: Älä mene pois

Minusta ei tuntunut paremmalta. Minusta ei tuntuisi paremmalta hyvin pitkään aikaan. Tunsin katoavani, kuin hätäisesti solmittu huivi, joka aukeaa ja putoaa maahan, ennen kuin omistaja huomaa.

Älä mene pois on nigerialaisen Ayóbámi Adébáyón (s. 1988) esikoisteos. Kirja käsittelee parisuhdetta ja perheen perustamista, ja näihin liittyviä fyysisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. On äärimmäisen hienoa, miten täysin eri kulttuurista tulevan kirjailijan teos onnistuu puhuttelemaan maapallon toisella puolella olevaa lukijaa. Äitiyden kaipaaminen, avioliittopohdinta ja petos ja valehtelu ovat universaaleja ilmiöitä, samoin kuin toivo, kateus, yhteiskunnan vaatimukset, sosiaalinen paine, halu, kaipaus, menetys, suru ja petos. Kietoutuessaan yhteen nämä luovat vaikuttavan ja kauniin tarinan.

Koko kehoni oli koppurassa kuin niveltulehduksen runtelema käsi, enkä kerta kaikkiaan pystynyt pakottamaan sitä asentoihin, joihin se ei tahtonut. Niinpä viis veisasin ensimmäisen kerran mieheni sukulaisten tyytymättömyydestä ja nousin seisomaan, vaikka minun odotettiin polvistuvan. Tunsin itseni pidemmäksi ojentautuessani täyteen mittaani.

Hän vietti iltansa laulamalla itse keksimiään lauluja Olamidelle ja lukemalle tälle ääneen lehtiä. Tyttäreni tiesi alle kolmen kuukauden ikäisenä kaiken perustuslain tarkistamiskomitean ja perustuslakia säätävän kokouksen edistymisestä. Oli aivan ihanaa katsella, kuinka aviomieheni kertoi tyttärelleni asioita, joita tämä ei voinut ymmärtää.

Mutta suurimmat valheet olivat usein niitä, joita kerroimme itsellemme. Purin kieltäni, koska en tahtonut esittää kysymyksiä. En esittänyt kysymyksiä, koska en tahtonut tietää vastauksia. Oli mukavinta uskoa, että aviomieheni oli luotettava, ja joskus luottamus oli helpompaa kuin epäily.

Moyes: Jos olisit tässä

Jojo Moyes
Jos olisit tässä
Gummerus, 2015

Jojo Moyesin tuore romaani Jos olisit tässä on kaivattua jatkoa hänen suositulle ja Suomessa tunnetuimmalle romaanilleen Kerro minulle jotain hyvää (2012). Täällä ajatuksiani Kerro minulle jotain hyvää-romaanista ja täältä näet trailerin tänä vuonna ilmestyvästä Sam Claflinin ja Emilia Clarken tähdittämästä tästä elokuvasta. Tulipas paljon linkkejä, hups...

 Jos olisit tässä jatkaa nuoren Louisa Clarken tarinaa Lontoosta: Louisan rakastama Will on kuollut pari vuotta aiemmin eikä Louisa löytänyt paikkaansa Pariisista. Hän palasi ulkomailta Lontooseen, jossa päätyi hanttihommiin lentokenttäbaariin. Kirjassa seurataan kuinka Louisan elämä alkaa yllättäen saada uusia käänteitä niin katoltaputoamisen, sururyhmään osallistumisen kuin yllättäen ilmestyvän melkein-sukulaistytönkin ansiosta. Pian Louisa huomaa olevansa enemmän elossa kuin pitkään aikaan.

Olin iloisesti yllättynyt Jos olisit tässä-romaanista. Yritän lukea samaan aikaan Neljäntienristeystä, Anna minun rakastaa enemmän-teosta ja Kaikki taivaan linnut-teosta, ja kyllä tuntuu tökkivän. Joka suunnasta. Sitten tartuin tuskissani Moyesin uusimpaan, ja se todella yllätti kepeydellään. Kerronta on sujuvaa, kappaleet ovat melko lyhyitä ja romaanissa tapahtuu odottamattomia juonenkäänteitä. Pidin siitä, miten romaani ei yritäkään olla liian taiteellinen ja syvällinen, vaan sitä pystyy lukemaan kevyenä iltalukemisena, ei haittaa vaikka ajatukset vähän harhailisivat muualla.  (Kirja kuitenkin tempaa mukaansa, joten siitäkään ei ole huolta!)

Suosittelisin ehdottomasti kirjaa sellaisille, jotka eivät lue yleensä kovin paljon ja haluaisivat lukea jotain helppoa, kevyttä ja mukavaa. Jos olisit tässä kertoo surusta, mutta myös siitä ylipääsemisestä ja arkipäiväisistä asioista, kuten kiukuttelevista teini-ikäisistä ja ikävästä pomosta.

Jos olisit tässä jättää lempeän hymyn huulille ja uskon tulevaan. Jäin kuitenkin kaipaamaan siinä Kerro minulle jotain hyvää-teoksen huumoria.

Helmet-lukuhaasteessa Jos olisit tässä täyttää kohdat 3. Kirjassa rakastutaan, 17. Kirjassa juhlitaan ja 30. Viihteellinen kirja.