Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa

Poika raidallisessa pyjamassa on irlantilaisen John Boynen (s. 1971) romaani vuodelta 2006. Se on kertomus kahden yhdeksänvuotiaan pojan ystävyydestä toisen maailmansodan ajalta, Auschwitzin keskitysleiriltä.

Bruno on elämäänsä  hyvin tyytyväinen berliiniläispoika, kunnes joku pieniviiksinen mies Hiller käy illallisella heidän luonaan. Tämän jälkeen Isä saa töissä ylennyksen komendantiksi, ja Bruno, Äiti, Isä, Toivoton Tapaus eli kolme vuotta vanhempi sisko Gretel ja sisäkkö Maria muuttavat mukavasta viisikerroksisesa Berliinin-kodistaan kolkkoon taloon Aus-vitsiin. Isän työ on hyvin tärkeä, paljon tärkeämpi kuin Brunon kolme parasta ystävää Berliinistä ja naapuruston leikkimahdollisuudet ja vihanneskojut. 

Aus-vitsissa Bruno ikävystyy ystävien ja virikkeiden puutteesta, joten eräänä päivänä hän päättää lähteä tutkimusmatkalle aidan viertä. Toisella puolella on satoja ihmisiä, kaikki samanlaisissa raidallisessa pyjamissa kaiket päivät. Tutkimusmatkallaan Bruno löytää toisen pienen pojan, Shmuelin. He juttelevat aidan läpi viikkoja ja kuukausia ja ystävystyvät.

Teos on koskettava kaikessa raakuudessaan, mutta minut se jätti vähän kylmäksi. Yleisesti ottaen Bruno on kertojana hyvin sinisilmäinen ja naiivi. Minun on helppo sanoa näin jälkikäteen, kun minulle vuosi 1942 on kaukainen osa historiaa, ja minulle on vuosia kerrottu mitä silloin tapahtui. Bruno taas eli sitä aikaa ja vielä hyvin, hyvin puolueellisessa ilmapiirissä. Myöskään loppuratkaisusta en pitänyt. Yksityiskohtia kertomatta, mielestäni tässä historian traagisuus tuodaan esiin aivan väärästä näkökulmasta.

"Näytti siltä, kuin puutarhaa olisi hoitanut hyvin huolellisesti joku, joka tiesi että kukkien kasvattaminen tällaisessa paikassa oli hyvä teko, niin kuin panisi pimeänä talviyönä piskuisen palavan kynttilän sumuisella nummella kohoavan valtavan linnan nurkalle."

John Boyne
Poika raidallisessa pyjamassa
suom. Laura Beck
Bazar kustannus

Helmet-lukuhaasteessa sijoitan Pojan raidallisessa pyjamassa kohtaan 17. Kirja käsittelee yhteiskunnallista epäkohtaa, eli siis holokaustia, juutalaisvainoja ja rasismia.

Jonasson: Murhaaja-Anders ja hänen ystävänsä

Heippa! Toivottavasti kesä on sujunut kaikilla hyvin, minulla se on mennyt pääasiassa lukemisen ja työnteon merkeissä. Luin Cervantesin Don Quijoten ensimmäisen osan, mutten kirjoita siitä omaa postaustaan, koska en tosiaan lukenut kirjaa kokonaan, "vain" ensimmäiset 502 sivua. Syynä on yksinkertaisesti se, että kirjallisuudenkurssille vaaditaan vain ensimmäisen osan lukeminen. Kirja oli mielenkiintoinen, ja aion jossain vaiheessa lukea jälkimmäisenkin osan.

Jonas Jonasson
Murhaaja-Anders ja hänen ystävänsä
2015
suom. Laura Beck
WOY 2016

Nyt kuitenkin otsikossa esiteltyyn kirjaan eli jo ilmiöksi nousseen ruotsalaisen Jonas Jonassonin kolmanteen romaaniin Murhaaja-Anders ja hänen ystävänsä. Olen lukenut molemmat Jonassonin aiemmat kirjat Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi ja Lukutaidoton joka osasi laskea. Rakastin niitä ja ostin molemmat omaksi!

Murhaaja-Anders on veijariromaani epätodennäköisestä kolmikosta: vastaanottovirkailija Per Perssonista, pappi Johanna Kjellanderista ja nimihahmo Murhaaja-Andersista. Yleisesti kirjassa puhutaan vain vastaanottovirkailijasta ja papista, joten niin puhun heistä tässäkin. Vastaanottovirkailija ei ole erityisen menestynyt elämässään: isoisä rikastui mutta hassasi miljoonansa, isä hylkäsi hänet lapsena ja hän oli ollut aina töissä ja samalla asunut erään aiemmin Club Amoren, sittemmin tavallisen hotellin vastaanotossa. Eräänä päivänä viinan ja pillereiden yhteisvaikutuksesta pariinkin kertaan seonnut ja murhannut Murhaaja-Anders asettuu asumaan vastaanottovirkailijan hotelliin. Muutaman kuukauden sopuisan yhteiselon jälkeen pappi astuu kuvaan likaisena huijaten vastaanottovirkailijalta pariakymmentä kruunua.
Papin elämä ei ollut ollut kovin paljon ruusuisempi kuin vastaanottovirkailijan: isoisä ja isä olivat molemmat pappeja ja niin Johannastakin piti sellanen tulla. Johannan olisi myös pitänyt olla poika jotta nämä olisivat olleet tyytyväisiä. Lyhyesti sanoen molemmat olivat kokeneet kärsivänsä elämässä aikaisempien sukupolvien hölmöilyjen takia.

Murhaaja-Andersin kautta pappi keksii keinon tuottoisaan elinkeinoon, ja pian vastaanottovirkailijalla ja papilla on kaksi matkalaukkua täynnä rahaa. Mutta entä kun vihaiset asiakkaat tulevat heidän peräänsä?

Murhaaja-Anders ja hänen ystävänsä on taattua Jonassonia, veijaritarina vailla vertaa. Yllättäviä käänteitä ilmestyy, mutta niistä selvitään vähintään yhtä yllättävillä tavoilla. Romaani oli hyvin viimeistelty ja hyvä kaikin puolin, ei ole muuta kuin kehuttavaa. Silti ykkösenä minulle itselleni pysyy Lukutaidoton: siinä oli jokin lukijasta kiinni pitävä voima jota ei tässä niin vahvasti tullut esiin. Mutta suosittelen ehdottomasti kaikkia Jonassonin kirjoja, kaikki löytyvät hyllystäni! :)

" -Tarjoan sinulle työtä henkivartiokaartin päällikkönä, kaartin jonka saat itse muodostaa ja jonka on oltava paikalla niin pian kuin mahdollista. Rekryyttisi saavat kunnon palkkaa, itse saat saman kaksinkertaisena. Jos hyväksyt tehtävän, jäljelle jää vain kysymys: milloin voit aloittaa?

- En heti, sanoi Puukko-Jerry. 

- Minun täytyy ensin käydä suihkussa."

Helmet-lukuhaasteessa Murhaaja-Anders ja hänen ystävänsä menee kohtaan 30. Viihteellinen kirja.