Shakespeare: Turhaa lemmen touhua

William Shakespeare
Turhaa lemmen touhua
suomennos ja esipuhe
Juhani Lindholm

Juuri kun Navarran kuningas kumppaneineen päättää omistautua kolmeksi vuodeksi opiskelulle ja kaihtaa naisia, ovelle ilmestyy naisseurue jota ei millään voi käännyttää pois: Ranskan prinsessa seuraneitoineen, ja vielä tärkeällä asialla. Kiemurtelu ei auta, opintosuunnitelman on joustettava, ja pian joustaa kaikki muukin.

Turhaa lemmen touhua on kevyt ja koominen näytelmä. Sen lukemisesta en valitettavasti saanut kovin paljon irti, mutta teatterissa katsottuna näyttelijäntyön ja puvustuksen kanssa kokemus olisi varmasti täysin eri. Esipuheessaan kääntäjä Juhani Lindholm kehuu teosta Shakespearen kaikkein kielikeskeisimmäksi, ja sanataiteilua kyllä riittää. Lukiessa se ei kuitenkaan oikein tehnyt minuun vaikutusta. Tämänkin suhteen todettakoon Turhaa lemmen touhua teatterissa nähtynä varmasti paljon rikkaammaksi. Sama asiahan se on kuin jos lukee stand up-koomikon vitsejä suoraan paperista: asia sinänsä on ihan sama, mutta kokemus täysin eri.

Prinsessa

Ruma niin kuin rievä.

Kehu ei tee rumaa sievemmäksi.

Tässä palkka toden kertojalle;

Antaa metsänvartijalle rahaa

sievä maksu ruman puhujalle.

Syy, miksi olen halunnut lukea Shakespearen näytelmistä nimenomaan komedioita, on ollut haluni pehmeään laskeutumiseen. Shakespeare on yksi maailman merkittävimmistä kirjailijoista, joten haluan tutustua hänen tuotantoonsa pienemmistä aloittaen. Komediat ovat luonnollisesti myös ihan vain positiivisempaa luettavaa kuin tragediat.


Ensimmäinen lukemani Shakespeare on Kaksi nuorta veronalaista, jota pidin viihdyttävänä. Tästä pääset lukemaan postaukseni siitä. Tästä taas näet ajatukseni teoksesta Kuinka äkäpussi kesytetään.

Kuningas

Näkemiin nyt, höpsöt ystäväiset.

Kuningas, aatelismiehet ja soittajat poistuvat

Naiset riisuvat naamionsa

Prinsessa

Hyvästi vaan, jäiset venäläiset.

Siinäkö siis järjen jättiläiset?

Boyet

Sammutitte ne kuin kynttiläiset.

Rosaline

Älyn sankarit, ja lahopäiset.

Prinsessa

Kuninkaat ja hengen kerjäläiset.- -

Shakespeare: Kuinka äkäpussi kesytetään

William Shakespeare
Kuinka äkäpussi
kesytetään
suom. Leena Tamminen
alkupuhe prof.
Sirkku Aaltonen

Kuinka äkäpussi kesytetään on yksi William Shakespearen suosituimmista näytelmistä, ja se sijoittuu Shakespearen uran varhaiseen tuotantoon. Sen ilmestymisajankohdaksi arvoidaan noin vuosien 1589 ja 1592 välimaastoa. Suomessa näytelmä on tuttu: sitä on esitetty teattereissa yli viitenäkymmenenä versiona, suosituin se on meillä ollut 50- ja 60-luvuilla.

Näytelmä kertoo kiukkuisesta Katherinasta, jonka on isä haluaa naittaa ennen kosijoiden piirittämää suloista pikkusisko Biancaa. Itsevarma pisalainen Petruchio tarttuu haasteeseen ja lupaa kesyttää äkäpussin. Myöhemmin Biancaa piirittäessä kosijat esittävät kotiopettajia, palvelija isäntäänsä ja aivan vieras maisteri yhden kosijan isää.

Teosta voi ajatella niin komediana kuin avioliittofarssinakin. Jos sitä katsoo nykypäivästä käsin farssina, se tuntuu vähän inhimillisemmältä, koska farssiin kuuluu asioiden liioitteleminen.

Esipuheen kirjoittanut professori Sirkku Aaltonen nostaa teoksesta esiin muodonmuutoksen teemana: äkäpussi Katherine muuttuu nöyräksi vaimoksi, Biancan kosijat esittävät olevansa eri ihmisiä kuin ovat, ja kehystarinan kattilanpaikkaaja Sutki muuttuu lordiksi pilan takia. Tämä on ehkäpä kohta, johon haluaisin kiinnittää huomiota jos näkisin Äkäpussin teatterissa.


Nykymaailmasta katsottuna näytelmä on erittäin sovinistinen naisen oikeuksien puuttuessa. Aviomies on naiselle herra ja kuningas, ja naisen tärkein tehtävä on olla siveä, nöyrä ja kuuliainen. Kuitenkin kuten Aaltonen muistuttaa, teatteriteksti on vain yksi näytelmän osa-alueista näyttelijäntyön, lavastuksen, musiikin, valaistuksen ja puvustuksen kanssa. Voutilainen antaa esimerkin vuoden 2005 BBC:n version Äkäpussista, jossa Katherina kyllä "alistui" miehensä vallan alle, mutta loppujen lopuksi nainen synnytti kolmoset ja Petruchio jäi lasten kanssa kotiin Katherinan palatessa työuralleen.


Googlettamalla Kuinka äkäpussi kesytetään löysin kustantamo Johnny Knigan sivulta Anne Tylerin kirjoittaman Äkäpussin, ja se kuulosti sen verran hauskalta, että luen sen jossain vaiheessa. Päivittelen sitten tänne miltä tuoreempi teos näytti!


Hortensio

En, sillä hän takoi minua luutulla päähän. Sanoin vain että hänen otteensa olivat väärät ja yritin asetella sormia oikein, kun hän kimpaantui ja tiuskaisi: "Vai otteita? Minä sinulle otteet näytän." Siinä samassa hän iski minua päähän niin että nuppini puhkaisi soittimen ja siinä minä seisoin hetken äimänä kuin kaakinpuussa luuttu kaulassani, kun hän haukkui minua tunariksi, rämpyttäjäksi ja mämmikouraksi ja ties miksi, kuin olisi törkeyksiä oikein keksimällä keksinyt.

Petruchio

Siinäpä totisesti riuska neitonen. Rakastan häntä jo monin verroin enemmän. Olisi hauska päästä pian häntä jututtamaan.

Kivi: Nummisuutarit

Nummisuutarit on Aleksis Kiven kirjoittama, vuonna 1864 ilmestynyt, nykyäänkin suosittu komedia. Se kertoo suutarin pojan Eskon häämatkasta ja veljensä Iivarin kaupunkimatkasta joista ei selvitä kommelluksitta. Matkoihin mahtuu muun muassa ryövärin kiinniottamista, ensimmäinen humala, merimiehen matka tyttärensä luokse, morsiamen ryöstämistä ja niin edelleen. Hahmot ryyppäävät suomalaiseen tapaan kaikki rahansa ja joutuvat ongelmiin- vai joutuvatko?

Nummisuutarit on erittäin suosittu teatterien ohjelmistoissa, ja onpa siitä tehty muutama elokuvasovituskin. Vasta viime vuonna se nähtiin Kansallisteatterissa!

 Mielenkiintoinen teokseen liittyvä tieto on, että Aleksis Kivi osallistui Nummisuutareilla Suomalaisen Kirjallisuuden seuran ja J.V.Snellmannin järjestämään kirjoituskilpailuun, ja hän voitti jättäen taakseen muun muassa J.L.Runebergin ja myöhemmän kritisoijansa August Ahlqvistin.

Nummisuutarit on ensimmäinen lukemani näytelmä, ja siinä mielessä sitä oli hauskaa lukea, että selkeämmin tiesi aina mitä tapahtuu kun kuvailu jää pois ja koko teksti on pääasiassa repliikkejä.  Myös hahmot olivat jotenkin niin tyypillisiä suomalaisia, että kyllä nuori Kivi on tässä kansan syvät rivit tavoittanut. Nyt on myös hauskaa katsoa suomalaisia televisio-ohjelmia kun ymmärtää kehen tietyt henkilöhahmot viittaavat, kuten vaikkapa Salattujen Elämien Kari Taalasmaa.

Helmet-lukuhaasteessa täytän tällä teoksella kohdan 12. Näytelmä.