Näytetään tekstit, joissa on tunniste komedia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste komedia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Shakespeare: Turhaa lemmen touhua

Kirjan kansikuva
William Shakespeare
Turhaa lemmen touhua
suomennos ja esipuhe
Juhani Lindholm
Juuri kun Navarran kuningas kumppaneineen päättää omistautua kolmeksi vuodeksi opiskelulle ja kaihtaa naisia, ovelle ilmestyy naisseurue jota ei millään voi käännyttää pois: Ranskan prinsessa seuraneitoineen, ja vielä tärkeällä asialla. Kiemurtelu ei auta, opintosuunnitelman on joustettava, ja pian joustaa kaikki muukin.

Turhaa lemmen touhua on kevyt ja koominen näytelmä. Sen lukemisesta en valitettavasti saanut kovin paljon irti, mutta teatterissa katsottuna näyttelijäntyön ja puvustuksen kanssa kokemus olisi varmasti täysin eri. Esipuheessaan kääntäjä Juhani Lindholm kehuu teosta Shakespearen kaikkein kielikeskeisimmäksi, ja sanataiteilua kyllä riittää. Lukiessa se ei kuitenkaan oikein tehnyt minuun vaikutusta. Tämänkin suhteen todettakoon Turhaa lemmen touhua teatterissa nähtynä varmasti paljon rikkaammaksi. Sama asiahan se on kuin jos lukee stand up-koomikon vitsejä suoraan paperista: asia sinänsä on ihan sama, mutta kokemus täysin eri.

Prinsessa
Ruma niin kuin rievä.
Kehu ei tee rumaa sievemmäksi.
Tässä palkka toden kertojalle;
Antaa metsänvartijalle rahaa
sievä maksu ruman puhujalle.


Syy, miksi olen halunnut lukea Shakespearen näytelmistä nimenomaan komedioita, on ollut haluni pehmeään laskeutumiseen. Shakespeare on yksi maailman merkittävimmistä kirjailijoista, joten haluan tutustua hänen tuotantoonsa pienemmistä aloittaen. Komediat ovat luonnollisesti myös ihan vain positiivisempaa luettavaa kuin tragediat.


Ensimmäinen lukemani Shakespeare on Kaksi nuorta veronalaista, jota pidin viihdyttävänä. Tästä pääset lukemaan postaukseni siitä. Tästä taas näet ajatukseni teoksesta Kuinka äkäpussi kesytetään.

Kuningas
Näkemiin nyt, höpsöt ystäväiset.
Kuningas, aatelismiehet ja soittajat poistuvat
Naiset riisuvat naamionsa

Prinsessa
Hyvästi vaan, jäiset venäläiset.
Siinäkö siis järjen jättiläiset?

Boyet
Sammutitte ne kuin kynttiläiset.

Rosaline
Älyn sankarit, ja lahopäiset.

Prinsessa
Kuninkaat ja hengen kerjäläiset.- -

torstai 6. syyskuuta 2018

Shakespeare: Kuinka äkäpussi kesytetään

Kirjan kansikuva
William Shakespeare
Kuinka äkäpussi
kesytetään
suom. Leena Tamminen
alkupuhe prof.
Sirkku Aaltonen
Kuinka äkäpussi kesytetään on yksi William Shakespearen suosituimmista näytelmistä, ja se sijoittuu Shakespearen uran varhaiseen tuotantoon. Sen ilmestymisajankohdaksi arvoidaan noin vuosien 1589 ja 1592 välimaastoa. Suomessa näytelmä on tuttu: sitä on esitetty teattereissa yli viitenäkymmenenä versiona, suosituin se on meillä ollut 50- ja 60-luvuilla.

Näytelmä kertoo kiukkuisesta Katherinasta, jonka on isä haluaa naittaa ennen kosijoiden piirittämää suloista pikkusisko Biancaa. Itsevarma pisalainen Petruchio tarttuu haasteeseen ja lupaa kesyttää äkäpussin. Myöhemmin Biancaa piirittäessä kosijat esittävät kotiopettajia, palvelija isäntäänsä ja aivan vieras maisteri yhden kosijan isää.

Teosta voi ajatella niin komediana kuin avioliittofarssinakin. Jos sitä katsoo nykypäivästä käsin farssina, se tuntuu vähän inhimillisemmältä, koska farssiin kuuluu asioiden liioitteleminen.

Esipuheen kirjoittanut professori Sirkku Aaltonen nostaa teoksesta esiin muodonmuutoksen teemana: äkäpussi Katherine muuttuu nöyräksi vaimoksi, Biancan kosijat esittävät olevansa eri ihmisiä kuin ovat, ja kehystarinan kattilanpaikkaaja Sutki muuttuu lordiksi pilan takia. Tämä on ehkäpä kohta, johon haluaisin kiinnittää huomiota jos näkisin Äkäpussin teatterissa.


Kirjan kansikuvaNykymaailmasta katsottuna näytelmä on erittäin sovinistinen naisen oikeuksien puuttuessa. Aviomies on naiselle herra ja kuningas, ja naisen tärkein tehtävä on olla siveä, nöyrä ja kuuliainen. Kuitenkin kuten Aaltonen muistuttaa, teatteriteksti on vain yksi näytelmän osa-alueista näyttelijäntyön, lavastuksen, musiikin, valaistuksen ja puvustuksen kanssa. Voutilainen antaa esimerkin vuoden 2005 BBC:n version Äkäpussista, jossa Katherina kyllä "alistui" miehensä vallan alle, mutta loppujen lopuksi nainen synnytti kolmoset ja Petruchio jäi lasten kanssa kotiin Katherinan palatessa työuralleen.


Googlettamalla Kuinka äkäpussi kesytetään löysin kustantamo Johnny Knigan sivulta Anne Tylerin kirjoittaman Äkäpussin, ja se kuulosti sen verran hauskalta, että luen sen jossain vaiheessa. Päivittelen sitten tänne miltä tuoreempi teos näytti!


Hortensio
En, sillä hän takoi minua luutulla päähän. Sanoin vain että hänen otteensa olivat väärät ja yritin asetella sormia oikein, kun hän kimpaantui ja tiuskaisi: "Vai otteita? Minä sinulle otteet näytän." Siinä samassa hän iski minua päähän niin että nuppini puhkaisi soittimen ja siinä minä seisoin hetken äimänä kuin kaakinpuussa luuttu kaulassani, kun hän haukkui minua tunariksi, rämpyttäjäksi ja mämmikouraksi ja ties miksi, kuin olisi törkeyksiä oikein keksimällä keksinyt.

Petruchio
Siinäpä totisesti riuska neitonen. Rakastan häntä jo monin verroin enemmän. Olisi hauska päästä pian häntä jututtamaan.

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Shakespeare: Kaksi nuorta veronalaista

Kirjan kansikuva
William Shakespeare
Kaksi nuorta veronalaista
suom. Leena Tamminen
Kaksi nuorta veronalaista on ensimmäinen lukemani William Shakespearen teos. Olen lukenut aiemmin Kesäyön unelmaa, mutta se jäi kesken muistaakseni siksi, että luin samaan aikaan paljon muitakin kirjoja ja se piti palauttaa kirjastoon. Nyt olen kuitenkin saanut yhden ison apinan pois niskastani korkkaamalla Shakespearen tuotannon!


Kaksi nuorta veronalaista on kepeä komedia Shakespearen tuotannon alkuajoilta. Se kertoo kahdesta ystävyksestä, Valetinista ja Proteuksesta, jotka lähtevät Veronasta Milanoon ja rakastuvat molemmat samaan tytöön. Proteus on kihlannut Veronassa Julian, mutta hylkää lupauksensa tavoitellessaan Silvian sydäntä. Ennen avautumistaan vyyhti sotkeutuu pahan kerran, kun Proteus juonii Valentinin ulos hovista, Julia todistaa kihlattunsa petollisuuden ja maantierosvotkin sekaantuvat asiaan.

Minun on jo pitkään pitänyt lukea Shakespearen teoksia, kuten Romeo ja Julia, Hamlet ja Othello, mutta ne ovat aina tuntuneet liian isoilta paloilta purtavaksi. Tämä näytelmä on kuitenkin oikein helppo teos siihen ongelmaan: tarinassa ei ole dramaattisia käänteitä, kuten kuolemaa, joten se on kevyttä luettavaa, se on lyhyt (136 sivua) ja hahmoja on vähän. Suosittelen ehdottomasti niin Shakespeare-konkareille kuin aloittelijoillekin!


Sukkela: Olen siis mielestänne lammas.
Proteus: Totta, ja isäntäsi on paimen.
Sukkela: Ei ole, siitä minulla on esittää todiste.
Proteus: Vaikeaksi käy, mutta minullapa on vastatodiste.
Sukkela: Paimen etsii lammasta eikä lammas paimeta, mutta minä etsin herraani eikä herrani minua: niin ollen en ole lammas.
Proteus: Lammas kaipaa paimenelta apetta, paimen saa appeen ilman lampaan apua; sinä saat palkkaa isännältäsi, isäntäsi ei saa palkkaa sinulta: niin ollen olet lammas.
Sukkela: Tuollaiselle todistukselle minä sanon "mää".




Helmet-lukuhaasteessa Kaksi nuorta veronalaista sopisi kohtiin
1. Kirjassa muutetaan
11. Kirjassa käy hyvin
28. Sanat kirjan nimessä ovat aakkosjärjestyksessä
42. Kirjan nimessä on adjektiivi,
ja näistä sijoitan sen kohtaan 11. Kirjassa käy hyvin.