Lady Lipstick: Lipstick mafia stories

Reilu kuukausi sitten vietettiin Taiteiden yötä. Minä osallistuin siihen lähinnä kiertelemällä katsomassa erilaisia tapahtumia, mutta paikallisesta Suomalaisen Kirjakaupan myymälästä ostin pari "sokkotreffikirjaa". Eli Suomalainen möi viidellä eurolla kiinni nidotussa paperipussissa kirjoja muutaman aihesanan avulla, ilman että ostaja tietää minkä kirjan tulee ostaneeksi. Kirjaimellisesti sika säkissä, mutta yllätyksestä ja jännityksestä maksaa mielellään muutaman euron. Minä en osannut valita kahden pussin väliltä, joten ostin ne molemmat.

Ensimmäisestä pussista kuoriutui Lipstick mafia-blogiin perustuva Lipstick mafia stories. Se on Kariston kustantama teos viiden naisen whatsapp-ryhmästä, jossa ruoditaan parisuhteita, seksuaalisuutta ja lapsiperhe-elämän arkea. Kirjailija pysyy Lady Lipstick-nimimerkin takana. Peperipussissa olivat nämä tunnisteet:


1) perustuu naisten Whatsapp-ryhmään
2) suomalainen Sex and the city
3) elämää ja erotiikkaa
4) makeita nauruja ja
5) lyhyitä tarinoita.

Näillä eväillä kuvittelin saavanaí jotakin Henriikka Rönkkösen kirjojen tyylistä, mutta vain parisuhteesta ja lapsiperhe-elämästä. Olen aiemmin blogissani kehunut Mielikuvituspoikaystävän olevan "hervottoman hauska kuvaus sinkkuelämän todellisuudesta likaisiakaan sattumuksia kaunistelematta."

En saanut paperipussin ja kustantajan lupailemia makeita nauruja ja hauskoja tarinoita seksuaalisuudesta. Sain lähes inhorealistisia keskusteluja käytetyn tamponin huuhtelemisesta vessanpöntöstä alas ja pohdintoja, kuinka syöttää lääke rakastajalta saatuun klamydiaan aviomiehelle tämän ihmettelemättä. Ero rehellisen, suoran puheen, jossa on mukana huumoria ja johon lukija voi samaistua, ja inhorealismin välillä on hiuksenhieno. Naistenvälisen alapääkeskustelun ei tarvitse olla tabu kirjallisuudessa, mutta monta kymmentä euroa maksavalta kaunokirjalta lukija odottaa kyllä vähän enemmän kuin vauva.fi-sivuston tyylisiä juttuja.

Minä todella halusin pitää tästä kirjasta. On ihanaa, että naiset puhuvat seksuaalisuudestaan. En kuitenkaan halua tietää toisten ihmisten pieruista loppuraskauden aikana, enkä monista muista kirjassa käsitellyistä aiheista. Ehkä en vain kuulu ihan kohderyhmään, ehkäpä naureskelen 35-vuotiaana näille jutuille ja koen vahvaa samaistumista. Mutta se päivä ei ole vielä, eikä edes ihan vähään aikaan.

Mielipiteitä jakavien aiheidensa lisäksi teos ei mielestäni muutenkaan toiminut. Kustantaja kertoo tarinoiden saaneen alkunsa whatsapp-sovelluksessa käydyistä keskusteluista, mutta se ei oikein paistanut läpi. Tuntui, ettei näitä keskusteluja olisi oikeasti käyty, vaan tarinat olisi suoraan käsikirjoitettu tällaisiksi. Se varmaan johtuu siitä, että kirjailija on poistanut keskusteluista epäolennaisina pitämiään asioita, ja näinollen tarinat ovat jääneet raakileiksi alkuperäisestä herkullisuudestaan. Tämä on minun arvaukseni.

Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

Henriikka Rönkkönen
Mielikuvituspoikaystävä
Atena

Henriikka Rönkkönen (s.1984) on helsinkiläinen Sinkkublogi- blogin bloggaaja ja kirjailija, koulutukseltaan hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Mielikuvituspoikaystävä on hänen esikoisteoksensa vuodelta 2016. Tulin tarttuneeksi kirjaan, kun päädyin hetki sitten sinkuksi ja ystäväni suositteli teosta. Naureskellen ajattelin että tässähän minulle kerrotaan yksissä kansissa pahimmat skenaariot joihin saatan joutua, joten miksikäs ei, on hyvä olla varautunut ennalta.

Mielikuvituspoikaystävä on hervoton kuvaus sinkkuelämän todellisuudesta likaisiakaan sattumuksia kaunistelematta. Teoksessa puhutaan suoraan asioista niiden oikeilla nimillä, mikä on mielestäni todella virkistävää. Sinkkuus ja seksi ovat kuitenkin vähän tabuja suomalaisille, joten olen iloinen että kaunis, nuori nainen kirjoittaa näinkin ronskia kieltä! Toki tyyli ei olisi yhtään kärsinyt vaikka tiettyjä sanoja olisi ollut kolmasosa vähemmän, kielestä tuli lähinnä mieleeni Juha Vuorisen tekstit, kuten vaikkapa Raskausarpia. Mutta hienoa vain että nuori kirjailija ei aseta turhia lasikattoja itselleen!

"Jarmo touhusi niin maan perkeleesti, että siinä ajassa, kun minä lipaisin hätäisesti vahingossa hänen silmäänsä, hän oli jotenkin käsittämättömän taitavasti käynyt läpi koko kehoni, saanut minulle kaksi orgasmia, hieronut hartiani, käyttänyt koirani ulkona, lämmittänyt saunan, pessyt pyykit, rakentanut talon ja tappanut karhun paljain käsin."

Mielikuvituspoikaystävä-teos on suhteessa Sinkkublogiin melko samanlainen. Blogista huomaa, että siinä asiat ovat todella tapahtuneet Rönkköselle itselleen, kun kirja taas on suurempi kokonaisuus. Rönkkönen mainitsee teoksensa alussa tämän olevan niin faktaa kuin fiktiotakin, ja osan tapahtumista sattuneen hänelle itselleen, osa hänen ystävilleen ja osan hänen mielikuvitusystävilleen. Tulkitsen tämän niin, että hän yhdistää kirjaansa kaikkia sinkkuelämän sattumuksia joita tietää sattuneen, vaikka välttämättä kaikki eivät olisikaan tapahtuneet juuri hänelle. Blogia selailtuani voisin verrata siinä Rönkkästä itseään hyvin avoimeksi ja rehelliseksi kirjoittajaksi, kirjassa taas kertoja tuntuu hiukan etäisemmältä. Tämä ero on hyvä tiedostaa.

Mielikuvituspoikaystävä on kirjana lyhyehkö ja helppolukuinen, jos ei kavahda härskejä sanoja ja suoraa puhetta. Teos antaa lukijalle tilaa; ensin käsitellän arkipäiväisiä sattumuksia ja kirjan loppupuolella syvällisempiä tekijöitä käyttäytymisen syynä. Mietin kuinka suuresti teos on kirjoitettu nuoret aikuiset kohderyhmänään, sillä vaikka minun oli helppoa lukea tarinaa, jollekin 40-vuotiaalle se ei sitä välttämättä ole. Mutta suosittelen ehdottomasti kaikkia parisuhdestatuksesta riippumatta tutustumaan tähän teokseen, ette menetä mitään!


"Minun pitää ymmärtää, millainen oikeasti olen ja mitä onni tarkoittaa minun elämässäni."

Helmet-lukuhaasteessa Mielikuvituspoikaystävä menee kohtaan 45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja.