J.K.Rowling: Tästä alkaa elämä - Epäonnistumisen ilo ja mielikuvituksen tärkeys

J.K.Rowling
Tästä alkaa elämä -
Epäonnistumisen ilo ja
mielikuvituksen tärkeys
suom. Lotta Sonninen

J.K.Rowling ei esittelyjä kaipaa. Häntä pyydettiin pitämään päättäjäispuhe Harvardin valmistuvalle luokalle vuonna 2008. Hän päätti puhua kahdesta itselleen tärkeästä aiheesta: epäonnistumisesta ja mielikuvituksen voimasta. Tämä puhe on sittemmin inspiroinut ihmisiä pohtimaan hyvän elämän määritelmää. Puhe sekä lohduttaa että kehottaa tarttumaan toimeen.

Kun on valmis ottamaan riskejä ja epäonnistumaan sekä valjastamaan mielikuvituksen voiman, voi elää vähemmän varuillaan ja siten pysyä avoinna elämän tarjoamille mahdollisuuksille.

On ollut ihana ajatus painaa tämä puhe kirjaksi. Kirjaa oli mukavaa lukea, koska se oli painettu kuvitusten kanssa ja isolla rivivälillä. Rakenne oli ilmava ja oli helppoa ymmärtää puheen luonnolliset tauot.

Voisin lukea enemmänkin tällaisia valmistuneille pidettyjä puheita. Ainakin tämä oli inspiroiva! Tästä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - teos ei todellakaan ollut yksisarvisia ja tähtiinkurkottamista. Puhe asettui jokapäiväisen elämän tasolle Rowlingin kertoessa omasta epäonnistumisestaan, ja hän käsitteli jopa maailmanlaajuista raakuutta puhuessaan työstään Amnesty Internationalilla. Rowling piti itse asiassa ehdottomasti loistavan puheen: hän sekä kehotti valmistuvia tarttumaan unelmiinsa että muistamaan kantaa vastuun niistä ihmisistä, joiden ääni ei pääse kuuluviin.

"Miksi siis haluan puhua epäonnistumisen hyvistä puolista? Siksi, että epäonnistuminen riisuu elämän paljaaksi ja jättää jäljelle ainoastaan olennaisen. Itse lakkasin silloin teeskentelemästä olevani jotakin muuta kuin oikeasti olin.- - Yhtäkkiä olin vapaa: pahin pelkoni oli toteutunut, mutta olin sentään hengissä ja minulla oli ihana tytär, ja olihan minulla myös vanha kirjoituskone ja muuan idea. Olin pohjalla -  mutta se osoittautui jykeväksi perustaksi uudelle elämälle."

"Kun tietää kyenneensä toipumaan takaiskuista, ottamaan niistä opikseen ja vahvitumaan, voi luottaa selviävänsä mistä tahansa."

Pidin myös siitä, miten kevyt "välipala" tämä kirja lukemisen puolesta oli. Luin sen yhden junamatkan aikana, ja siitä jäi rento olo moneksi päiväksi, toisin kuin pidemmistä (ja raskaammista) kirjoista. Tässä ehti aloittaa ja lopettaa kirjan yhdeltä istumalta.

"Meidän vuosikurssillamme puheen piti ansioitunut brittiläinen filosofi, paronitar Mary Warnlock. Hänen sanojensa muistelu oli suureksi avuksi oman puheeni kirjoittamisessa, sillä kävi ilmi, että olin unohtanut paronittaren puheesta joka ainoan sanan. Havainto vapautti minut pelosta, että vahingossa tulisin puheellani usuttaakseni teitä hylkäämään lupaavasti alkaneet uranne liiketalouden, juridiikan tai yhteiskunnallisten pyrintöjen parissa ja ryhtymään homovelhoiksi. Huomaatteko? Jos teille jää tästä puheesta mieleen edes lohkaisu homovelhoista, olen päihittänyt paronitar Mary Warnockin. Ensimmäinen askel itsensä kehittämisen tiellä on taito asettaa sopivan helppoja tavoitteita."

"- - väitän, että merkittävimmillään ja mullistavimmillaan mielikuvituksen voima on silloin, kun meissä herää myötätunto muita ihmisiä kohtaan - heitäkin, joiden kanssa meillä ei ole mitään yhteistä."