torstai 9. helmikuuta 2017

Green: Teoria Katherinesta

John Green
Teoria Katherinesta
suom. Helene Butzow
WSOY
Teoria Katherinesta on Tähtiin kirjoitettu virhe-teoksestaan tunnetun John Greenin toinen kirja. Se ilmestyi vuonna 2006, WSOY:n kustantama Helene Butzowin suomennos vasta viime toukokuussa. Romaani kertoo teini-ikäisestä Colinista, entisestä ihmelapsesta, joka on juuri tullut jätetyksi. Colin puhuu sujuvasti yhtätoista kieltä, on mestari muodostamaan anagrammeja ja alkaa kehitellä matemaattista kaavaa seurustelusuhteen toimivuuden ennustamiseen. Nuorimies seurustelee vain Katherine-nimisten tyttöjen kanssa, ja heistä yhdeksästoista on juuri jättänyt hänet. Colin kärsii sydänsuruista ja toivoo vain, että Katherine soittaisi ja haluasi palata yhteen hänen kanssaan.

 Colin päätyy lähtemään road tripille parhaan ystävänsä Hassanin kanssa saadakseen muuta ajateltavaa. Matka todella tuokin tullessaan uusia kokemuksia: työpaikan kesäksi, villisikajahdin, Hassanin ensimmäisen tyttöystävän ja Colinin elämän toisen ystävän, tytön, jonka nimi ei ole Katherine ja josta Colin ei siksi heti kiinnostu.

 Colinin paras (ja ainoa) ystävä Hassan on kotikoulusta tavalliseen kouluun siirtynyt muslimi, joka selviää tilanteesta kuin tilanteesta huumorintajunsa avulla:

"Hän haluaa vain tehdä minut iloiseksi. Me läskit pidämme yhtä. Se on kuin salaseura. Meillä on kaikenlaista, mistä sinulla ei ole aavistustakaan. Kädenpuristuksia, erityisiä lihavien ihmisten tansseja- meillä on salainen luola syvällä maan uumenissa, ja menemme sinne keskiyöllä, kun kaikki laihat nukkuvat, syömme kakkua ja paistettua kanaa ja muuta sontaa. Hollis antaa meille töitä siksi, että lihava luottaa toiseen lihavaan."

Kirja on humoristinen, ja road trip- kuvauksessaan kevyttä lukemista nuorille. Ystävyyden merkitys korostuu, Green muistuttaa lukijaa miettimään kuka on aina vieressäsi vaikka tuntuukin yksinäiseltä. Lisäksi pohditaan lahjakkuuden ja ahkeran työnteon eroa, jota lapset ja nuoret kohtaavatkin arjessaan paljon koulussa ja harrastuksissa.

"Mietitkö koskaan, pitäisivätkö ihmiset sinusta enemmän vai vähemmän, jos he näkisivät sisääsi? Tarkoitan, että minusta tuntuu aina, että Katherinet jättävät minut sinä vaiheessa, kun he alkavat huomata, miltä näytän sisimmässäni- tai no joo, K-19 oli poikkeus. Mutta se mietityttää minua aina. Jos ihmiset voisivat nähdä minut sellaisena kuin itse näen itseni- jos he voisivat elää minun muistoni-voisiko kukaan ikimaailmassa rakastaa minua?"

Teoksesta huomaa että se on kirjoitettu hieman nuoremmalle lukijakunnalle kuin vaikkapa Tähtiin kirjoitettu virhe: se ei ole niin syvällinen ja pohtiva kuin Greenin muut kirjat; Teoria Katherinesta on selkeästi kevyempää luettavaa. Se käsittelee ehdottomasti nuorille tärkeitä aiheita, kuten ystävyyttä ja itsensä etsimistä, mutta olemisen pohdintaa siinä ei ole samalla tavalla. En näe sitä välttämättä huonona asiana, kirjailija voi kirjoittaa välillä erilaisiakin kirjoja. Silti jos saisin suositella jollekulle vain yhtä kirjaa John Greenin tuotannosta, se olisi joko Tähtiin kirjoitettu virhe tai Kaikki viimeiset sanat. Nämä kaksi ovat onnistuneet tavoittamaan sekä tarinassaan että kuvauksessaan jotain hyvin herkkää joka tästä puuttui.

Helmet-lukuhaasteessa Teoria Katherinesta menee kohtaan 35. Kirjan nimessä on erisnimi.

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Rubin: Tee siitä tapa

Kuvahaun tulos haulle tee siitä tapa
Gretchen Rubin
Tee siitä tapa
Nemo kustannus
Gretchen Rubin on amerikkalainen entinen lakinainen, nykyään täysipäiväinen kirjailija ja kahden lapsen äiti. Luin aiemmin hänen teoksensa Onnellisuusprojekti, ja nyt luin toisen hänen omaelämäkertamaisista tietokirjoistaan. Rubin on kirjoittanut useita kirjoja, niin tietokirjoja esimerkiksi John F. Kennedystä ja Winston Churchillista, ja näiden lisäksi kolme henkilökohtaisempaa kirjaa, eli Onnellisuusprojekti, Tee siitä tapa ja suomentamaton Happier at home.

Tee siitä tapa-teoksessa pureudutaan tapojen muodostamiseen ja ylläpitämiseen, ja toisaalta myös purkamiseen. Sitä suositellaan ihmisille, jotka haluavat aloittaa jonkun hyvän tavan tai päästä eroon huonosta.

Rubin aloittaa kirjansa jaottelemalla ihmiset sääntöjennoudattamistaipumusten mukaan neljään eri kategoriaan: velvoittajiin, ylläpitäjiin, kyseenalaistajiin ja kapinoijiin. Tässä kohtaa voidaan määritellä kohta mainitsemani ulkoiset ja sisäiset vaatimukset: ulkoiset vaatimukset ovat esimerkiksi sääntöjä, kieltoja pyyntöjä ja esimerkkien noudattamista, sisäiset taas itselle tehtyjä lupauksia ja jonkun asian tekemistä omasta mielenkiinnosta.

Velvoittajat toteuttavat ulkoisia vaatimuksia mutta vastustavat alitajuisesti sisäisiä vaatimuksia (tarttuvat heti toimeen jos heitä pyydetään järjestämään jotakin, eivät välttämättä pysty noudattamaan tapoja joita itse itselleen haluaisivat), ylläpitäjät toteuttavat sekä ulkoisia että sisäisiä vaatimuksia (heille on yhtä tärkeää noudattaa muille kuin itselleenkin asetettuja lupauksia), kyseenalaistajat vastustavat ulkoisia vaatimuksia mutta noudattavat sisäisiä vaatimuksia (eivät odota valon vaihtumista vihreäksi jos näkevät olevansa risteyksessä ainoita, tekevät jonkin asian jos ovat luvanneet sen itselleen)  ja kapinoitsijat vastustavat sekä ulkoisia että sisäisiä vaatimuksia (he ovat uskollisia vain itselleen eivätkä halua kahlita itseään). Näinollen kyseenalaistajat ja velvoittajat toimivat päinvastoin keskenään ja ylläpitäjät ja kapinoitsijat päinvastoin keskenään.

Rubinin mielestä tärkeimpiä tavanmuodostuksen tekniikoita ovat ajoittaminen, seuranta, perustaminen ja vastuuvelvollisuus, näiden lisäksi kirjassa mainitaan useita pienempiä neuvoja. Ajoittaminen tarkoittaa, että kalenterista varataan tietty aika tietyn asian hoitamiselle, oli se sitten herääminen aikaisemmin joka aamu aamupalaa varten tai vaikkapa päättää, että joka vuosi loppiaisena käy harvemmin tapaamansa sukulaisen luona. Seuranta tarkoittaa tietoisuuden lisäämistä omasta itsestään, mikä Rubinin mielestä vahvistaa hallinnan tunnetta. Seurannan tapoja voi olla käyttää esimerkiksi askelmittaria jotta näkee käveleekö tarpeeksi joka päivä. Perustaminen taas tarkoittaa sitä, että kannattaa aloittaa heti tapojensa muuttaminen isoista ongelmista: esimerkiksi kun alkaa nukkua enemmän ja säännöllisemmän rytmin mukaan, on helpompaa tehdä hyviä päätöksiä. Vastuuvelvollisuus taas tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että kun uskomme, että meitä voidaan pitää vastuullisina teoistamme, vaikka sitten olemme niiden noudattamisesta vastuussa vain itsellemme, käyttäydymme vastuullisemmin. Tässä on yksi syy personal trainerien palkkaamiseen: olemme vastuussa jollekulle vaikka liikkuisimme vain itseämme varten.

Teoksessa pidin siitä, kuinka Rubinin oma ääni kuului. Hän kertoi kuinka hän ja osa hänen lähipiirinsä opettelivat uusia tapoja: kuinka Rubin itse vietti muutaman aamun somessa ja huomasi sen muodostuneen tavaksi ja mitä ongelmia hän kohtasi opetellessaan mietiskelemään joka aamu, ja kuinka esimerkiksi hänen siskonsa opetteli syömään diabeteksensa vaatimalla tavalla, ja ystävänsä juomaan vähemmän viiniä. Nämä lukuisat esimerkit toivat elämänmakua ja näyttivät etteivät kirjan neuvot ole ihan tuulesta temmattuja.

Kirjassa yksi tärkeä esiinnouseva seikka on hyvän itsetuntemuksen merkitys. Vasta kun tuntee itsensä ja omat tapansa, tietää mitä menetelmiä kannattaa lähteä noudattamaan ja mitä ei. On huojentavaa muistaa että ihmiset ovat erilaisia: jotkut saavat enemmän aikaan aamulla, jotkut illalla. Jotkut pystyvät keskittymään vain täydellisessä hiljaisuudessa, toiset taas tarvitsevat taustahälyä. Ja se on ihan ok. Tärkeintä on että tietää itse miten käyttäytyy.

Helmet-lukuhaasteessa Tee siitä tapa menee kohtaan 4. Kirja lisää hyvinvointiasi, koska sen avulla on helpompaa muodostaa terveellisiä tapoja.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Moriarty: Nainen joka unohti

Moikka kaikille ja oikein hyvää vuotta 2017! Toivottavasti se on alkanut kaikilla teillä lukijoilla rentouttavasti, itselläni lähinnä töiden merkeissä. Tässä on nyt sitten vuoden ensimmäinen postaus australialaisen Liane Moriartyn viime vuonna suomennetusta teoksesta Nainen joka unohti.

Liane Moriarty
Nainen joka unohti
suom. Helene Butzow
WSOY
kuva: #kirja
Liane Moriarty on tosiaan australialainen viisikymppinen kirjalija. Hän on ennen toiminut copywriterina mainos- ja markkinointibisneksessä, nyttemmin häneltä on ilmestynyt jo seitsemän kirjaa ja kolme lastenkirjaa joita on myyty yhteensä yli kuusi miljoonaa kappaletta. Hänen aiemmat suomennetut teoksensa ovat Mustat valkeat valheet ja Hyvä aviomies (linkit #kirjan sivulle kirjaesittelyihin), tänä vuonna ilmestyy suomeksi teos Tavalliset pikku pihajuhlat. Olen lukenut sekä Mustat valkeat valheet että Hyvän aviomiehen, ja minun täytyy ehdottomasti kehua hänen tyyliään kirjoittaa! Olen pitänyt todella paljon kaikista Moriartyn kirjoista niiden elämänmakuisuuden vuoksi.

Mutta sitten varsinaiseen teokseen eli Naiseen joka unohti. 495-sivuinen romaani on kertomus Alicesta, joka kaatuu steppitunnilla, lyö päänsä, ja sen seurauksena unohtaa viimeisimmät 10 vuotta elämästään. Hän luulee odottavansa ensimmäistä lastaan ja remontoivansa rakkaan kumppaninsa Nickin kanssa taloa heille. Todellisuudessa vuodet ovat tuoneet vielä kaksi lasta lisää, hän ja Nick ovat avioeron partaalla, sisko on etäinen, hän on ystävystynyt outojen ihmisten kanssa, naapuri ei katso silmiin, makuuhuoneessa on ruusukimppu tuntemattomalta mieheltä ja kaikki vaikenevat jostakusta Ginasta. Miksi kaikilla on kiire koko ajan, millaiseksi ihmiseksi hän on oikein muuttunut?

Teoksessa esiinnousevia aiheita ovat parisuhde ja avioero, lapsettomuus ja vanhemmuus. Alice ihmettelee miten hänen ja Nickin alkuaikojen niin lämmin ja läheinen rakkaus on muuttunut kylmäksi riitelyksi. Samaan aikaan kun Alice pähkäilee miten toimia lastensa kanssa joita ei muista kuullaan myös toisen kertojan, Alicen siskon Elisabethin ääntä lapsettomuudesta sähköposteissa joissa hän kirjoittaa aiheesta terapeutilleen.

Kipua lapsettomuudesta, jatkuvasta toivosta ja sen menettämisestä kuvataan laajasti, ja tämä kuvaus aukaisi ainakin omat silmäni tähän surulliseen ja vaiettuun aiheeseen. Parisuhteen onnet ja ongelmakohdat oli hyvin kuvattu, mutta olisin toivunut teokselta vielä vähän syvempää pohdintaa niiden luonteesta. Nyt Alicen ja Nickin välienkuvaus jäi hieman kliseikseksi. Samoin valitettavasti kieli aiheutti pettymyksen, se olisi saanut olla vivahteikkaampaa.

Kirja sai minut ajattelemaan sitä, miten paljon elämässä ehtii tapahtua asioita. Miten paljon minun pitäisi esimerkiksi kertoa jos vaikkapa ystäväni menettäisi muistinsa viimeisiltä viideltäkin vuodelta. Se määrä joka pitäisi kertoa olisi ihan älytön. Tai jos itse menettäisin muistini muutamalta vuodelta, pitäisinkö elämästäni jollaiseksi se muodostui? Mikä yllättäisi minut, mistä käänteistä olisin onnellinen? Tärkeitä kysymyksiä meille kaikille pohdittavaksi.

Nainen joka unohti korkkaa vuoden 2017 Helmet-lukuhaasteeseen ja menee kohtaan 46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Helmet-lukuhaaste 2017 -mukana!

Hyvää alkavaa vuotta 2017 kaikille teille lukijoille! Päätin osallistua taas tänä vuonna Helmet-kirjastojen lukuhaasteeseen, ja tässä postauksessa näette uuden haasteen haastekohdat, ja pohdinpa myös jo vähän mitä voisin mihinkin kohtaan lukea.

Helmet-lukuhaaste 2017

1. Kirjan nimi on mielestäsi kaunis
2. Kirjablogissa kehuttu kirja
Tämä kohta tulee varmaankin olemaan helppo, sen verran aktiivisesti seuraan kirjablogeja

3. Suomalainen klassikkokirja
Tämähän sattui, juuri suunnittelin lukevani esimerkiksi Seitsemän veljestä kun ostin sen alennusmyynnistä!

4. Kirja lisää hyvinvointiasi
5. Kirjassa liikutaan luonnossa
6. Kirjassa on monta kertojaa
Tällaisiakin kirjoja on nykyään melko paljon!

7. Salanimellä tai taiteilijanimellä kirjoitettu kirja
8. Suomen historiasta kertova kirja
9. Toisen taideteoksen inspiroima kirja
10. Kirjan kansi on mielestäsi kaunis
11. Jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja
12. Politiikasta tai poliitikosta kertova kirja
13. Kirja "kertoo sinusta"
14. Valitsit kirjan takakannen tekstin perusteella
15. Kirjassa harrastetaan tai se liittyy harrastukseen
16. Ulkomaisen kirjallisuuspalkinnon voittanut kirja
Tämä tulee olemaan melko helppo, sen verran on tullut esimerkiksi Pulitzer-palkinnon voittaneita kirjoja luettua

17. Kirjan kannessa on sinistä ja valkoista
Suomen juhlavuosi näkyy täälläkin, tykkään!

18. Kirjan nimessä on vähintään neljä sanaa
Ehdotuksia otetaan vastaan!

19. Yhdenpäivänromaani
Eikös Alastalon salissa ole yhdenpäivänromaani?

20. Kirjassa on vammainen tai vakavasti sairas henkilö
21. Sankaritarina
22. Kuvitettu kirja
23. Käännöskirja
Tämän tulen saamaan ensimmäisenä, enemmän luen käännöskirjoja kuin kotimaisia 

24. Kirjassa selvitetään rikos
25. Kirja, jossa kukaan ei kuole
Ha, kiva välillä näinkin päin!

26. Sukutarina
27. Kotipaikkakuntaasi liittyvä kirja
28. Kirja kirjailijalta, jolta olet aiemmin lukenut vain yhden kirjan
29. Kirjan päähenkilö osaa jotain, mitä haluat oppia
30. Kirjan nimessä on tunne
31. Fantasiakirja
32. Kirja on inspiroinut muuta taidetta
33. Kirja kertoo Intiasta
Saako haasteeseen lukea kirjoja jotka on lukenut aiemmin? Hyllyssäni odottaisi Slummien miljonääri, sitä en ole lukenut moneen vuoteen ja siinä ainakin kuvaillaan Intian elämänmenoa hyvinkin tarkasti.

34. Kirja kertoo ajasta, jota et ole elänyt
35. Kirjan nimessä on erisnimi
Tämän tulen saamaan ensimmäisten joukossa, sillä aloitan kohta John Greenin teoksen Teoria Katherinesta!

36. Elämäkerta tai muistelmateos
37. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoon kuuluu yli 20 teosta
Ketäs tällaisia kirjailijoita olisi?

38. Kirjassa mennään naimisiin
39. Ikääntymisestä kertova kirja
40. Kirjailija tulee erilaisesta kulttuurista kuin sinä
41. Kirjan kannessa on eläin
42. Esikoisteos
43. Kirja, jonka lukemista olet suunnitellut pidempään
44. Kirjassa käsitellään uskontoa tai uskonnollisuutta
45. Suomalaisesta naisesta kertova kirja
46. Oseanialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
47. Kirja täyttää kahden haastekohdan kriteerit
48. Kirja aiheesta, josta tiedät hyvin vähän
49. Vuoden 2017 uutuuskirja
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja

lauantai 31. joulukuuta 2016

Miten Helmet-lukuhaaste 2016 lopulta sujui?

Heipä hei parin kuukauden hiljaiselon jälkeen! Erinäisten syiden takia en ole tänne postannut loppusyksystä ollenkaan, mutta nyt uskoakseni tämä blogi aktivoituu taas keväällä. Kirjoja olen kuitenkin lukenut enemmän ja vähemmän koko talven.

Miten tämän vuoden Helmet-lukuhaaste lopulta päättyi osaltani? Kaikkiin haastekohtiin en saanut luettua kirjoja, mutta haasteen ansiosta löysin uutta luettavaa kun piti miettiä mitä lukisin mihinkin kohtaan, näin tuli tartuttua kirjoihin joita en välttämättä muuten olisi aloittanut.

Katsotaanpas sitten:

Helmet-lukuhaaste 2016

1. Ruuasta kertova kirja
Karttunen, Kihlström, Taivalmaa: Nälkä ja yltäkylläisyys

2. Matkakertomus
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Romain Puertolas: Fakiiri joka juuttui Ikea-kaappiin

3. Kirjassa rakastutaan
Katja Kettu: Kätilö
Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

4. Maahanmuuttajasta, pakolaisesta tai turvapaikanhakijasta kertova kirja
Malala Yousafzai, Christina Lamb: Minä olen Malala

5. Kirjan kannesta voit tehdä kirjanaaman

6. Kirjastosta kertova kirja
Umberto Eco: Ruusun nimi

7. Vihervuosi 2016-sloganiin sopiva kirja
Alan Weisman: Maailma ilman meitä

8. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin

9. Sinulle vieraalla kielellä kirjoitettu kirja
Luin noin puoleen väliin Jules Vernen teosta Jorden runt på åttio dagar

10. Aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja
Kyung-sook Shin: Pidä huolta äidistä

11. Sarjakuvakirja

12. Näytelmä
Aleksis Kivi: Nummisuutarit
J.K.Rowling, Jack Thorne, John Tiffany: Harry Potter ja kirottu lapsi

13. Kirjan nimi on kysymys
Annamari Marttinen: Mitä ilman ei voi olla

14. Historiaa käsittelevä tietokirja
Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon

15. Kirjan kansi on mielestäsi ruma
Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä

16. Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta
Liane Moriarty: Mustat valkeat valheet

17. Kirjassa juhlitaan 
Laura Honkasalo: Perillä kello kuusi

18. Lastenkirja
Timo Parvela: Ella ja Paterock

19. Kirjan päähenkilö on sinun unelmatyössäsi
Joel Dicker: Totuus harry Quebertin tapauksesta
Lisa Genova: Edelleen Alice

20. Kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan
Katja Kettu: Yöperhonen

21. 1700-luvulla kirjoitettu kirja

22. Kirjassa on mukana Marilyn Monroe

23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja
Daviv Ebershoff: Tanskalainen tyttö

24. Kirjasammon päivän täkynä vuonna 2016 ollut kirja
Lisa Genova: Edelleen Alice

25. Kirjassa on yli 500 sivua
Umberto Eco: Ruusun nimi
Joel Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta

26. Elämäkerta tai muistelmateos
Yousafzai & Lamb: Minä olen Malala
Cheek & Mikko Aaltonen: JHT-musta lammas
Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon

27. Afrikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

28. Perheenjäsenellesi tärkeää aihetta käsittelevä kirja
Lisa Genova: Edelleen Alice

29. Kahden kirjailijan yhdessä kirjoittama kirja
Yousafzai & Lamb: Minä olen Malala
Cheek & Mikko Aaltonen: JHT-musta lammas

30. Viihteellinen kirja
Jojo Moyes: Jos olisit tässä

31. Olympialaisista kertova kirja

32. Kirjassa on myrsky
Philbrick: Kamppailu merta vastaan

33. Kirjailijan viimeiseksi jäänyt kirja
Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

34. Keskustelua herättänyt kirja
Katja Kettu: Kätilö

35. Kirjassa ollaan avaruudessa

36. Kokoelma esseitä tai kolumneja
Schildts&Söderströms: Filosofit

37. Kirjan nimi viittaa vuodenaikaan

38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja

39. Nobel-voittajan kirjoittama kirja
Yousafzai & lamb: Minä olen Malala

40. Eläkeläisen suosittelema kirja

41. Kirjassa lähetetään kirjeitä
Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys

42. 2000-luvulla sotaa käyneestä maasta kertova kirja

43. Kirjassa on mukana Pablo Picasso 

44. Kirjassa joku kuolee
Hawkins: Nainen junassa

45. Suomalaisesta miehestä kertova kirja
Tommi Kinnunen: Lopotti

46. Alle 18-vuotiaan suosittelema kirja

47. Eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja

48. Kirjassa on alle 150 sivua

49. Vuonna 2016 kirjoitettu kirja
Katri Lipson: Detroit

50.  Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja


Tutkailtuani kirjanpitoani luetuista kirjoista laskin lukeneeni 40 kirjaa vuonna 2016 sisältäen romaanit, näytelmät, tietokirjat ja lastenkirjat ja jättäen oppikirjat ulos. Kaikkia lukemiani kirjoja en saanut sisällytettyä lukuhaasteeseen, mutta eipä tuo haittaa. Pääasia on että löysin tänä vuonna paljon uutta luettavaa ja mielenkiintoisia kirjoja! Erityisesti voisin mainita australialaisen kirjailija Liane Moriartyn, jolta luin ensin teoksen Mustat valkeat valheet. Näin kirjan Pocket Shopissa, kiinnostuin siitä ja lainasin sen kirjastosta, ja huh mistä olenkaan jäänyt paitsi! Epäröin tarttua seuraavaksi Hyvään aviomieheen, mutta se takasi ehdottomasti Moriartylle paikan yhdeksi lempikirjailijoistani. Tilasin Adlibriksen alennusmyynnistä romaanin Nainen joka unohti, toivon pääseväni aloittamaan sen mahdollisimman pian. Eli vinkkinä kaikille teille lukijoille: jos näette jonkun kirjan joka kiinnostaa teitä, tarttukaa siihen! Tarttukaa mahdollisuuteen että se onkin aivan loistava, joskus se saattaa olla juuri se kirja jota olette kaivanneet!

perjantai 14. lokakuuta 2016

Kivi: Nummisuutarit

Nummisuutarit - Kriittinen editioNummisuutarit on Aleksis Kiven kirjoittama, vuonna 1864 ilmestynyt, nykyäänkin suosittu komedia. Se kertoo suutarin pojan Eskon häämatkasta ja veljensä Iivarin kaupunkimatkasta joista ei selvitä kommelluksitta. Matkoihin mahtuu muun muassa ryövärin kiinniottamista, ensimmäinen humala, merimiehen matka tyttärensä luokse, morsiamen ryöstämistä ja niin edelleen. Hahmot ryyppäävät suomalaiseen tapaan kaikki rahansa ja joutuvat ongelmiin- vai joutuvatko?

Nummisuutarit on erittäin suosittu teatterien ohjelmistoissa, ja onpa siitä tehty muutama elokuvasovituskin. Vasta viime vuonna se nähtiin Kansallisteatterissa!

 Mielenkiintoinen teokseen liittyvä tieto on, että Aleksis Kivi osallistui Nummisuutareilla Suomalaisen Kirjallisuuden seuran ja J.V.Snellmannin järjestämään kirjoituskilpailuun, ja hän voitti jättäen taakseen muun muassa J.L.Runebergin ja myöhemmän kritisoijansa August Ahlqvistin.

Nummisuutarit on ensimmäinen lukemani näytelmä, ja siinä mielessä sitä oli hauskaa lukea, että selkeämmin tiesi aina mitä tapahtuu kun kuvailu jää pois ja koko teksti on pääasiassa repliikkejä.  Myös hahmot olivat jotenkin niin tyypillisiä suomalaisia, että kyllä nuori Kivi on tässä kansan syvät rivit tavoittanut. Nyt on myös hauskaa katsoa suomalaisia televisio-ohjelmia kun ymmärtää kehen tietyt henkilöhahmot viittaavat, kuten vaikkapa Salattujen Elämien Kari Taalasmaa.


Helmet-lukuhaasteessa täytän tällä teoksella kohdan 12. Näytelmä.Kuvatulos haulle nummisuutarit kansallisteatteri


sunnuntai 9. lokakuuta 2016

Ebershoff: Tanskalainen tyttö

Kuvahaun tulos haulle tanskalainen tyttö
David Ebershoff
Tanskalainen tyttö
Otava
Tanskalainen tyttö on vuonna 2000 ilmestynyt kalifornialaisen David Ebershoffin esikoisromaani. Se kertoo fiktiivisen omaelämäkerrallisesti tanskalaisesta taidemaalari Einar Wegeneristä, jolle tehtiin 1900-luvun alkupuolella yksi maailman ensimmäisistä sukupuolenvaihdosleikkauksista.

Monelle Tanskalainen tyttö on tuttu viime vuonna julkaistusta elokuvastaan. Siinä Gretan näyttelijä Alicia Vikander voitti parhaan naissivuosan Oscarin.

Kuvahaun tulos haulle the danish girlKirjassa Einar ja Greta Wegener ovat naimisissa oleva taiteilijapariskunta. Heistä Einar on tunnetumpi, kuuluisa luontomaalauksistaan, ja Greta maalaa muotokuvia. Lili syntyy, kun Gretan malli, oopperalaulaja Anna jättää saapumatta, ja Greta pyytää Einaria pitämään jalassaan Annan kenkiä jotta Greta saa maalattua tämän jalat. Sukissa, naisten kengissä ja hame sylissään Einar kokee jotain mitä ei ole tuntenut koskaan ennen.

"Greta maalasi touhukkaasti epätavallisen kiihkeä ilme kasvoillaan. Einar lipui kohti unien varjomaailmaa, jossa Annan leninki saattoi kuulua kenelle tahansa, jopa hänelle itselleen."

Teoksen rytmi on nopeatempoinen: minusta tuntuu kuin olisin jättänyt ymmärtämättä joka toisen sanan kun halusin vain päästä eteenpäin niin nopeasti. Paljon teoksessa on tiettyä maalailevuutta; yksityiskohtiin kiinnitetään paljon huomiota. Pidin siitä miten vähän tärkeitä hahmoja oli! Näin lukija pysyy kärryillä kustakin henkilöstä paremmin eikä tarvitse miettiä kuka nyt olikaan kuka.

Tanskalainen tyttö on fiktiivinen teos, se ei ole kuvaus tositapahtumista. Olisin kirjassa ehkä odottanut enemmänkin ihmisten epäluulojen kuvaamista ja vaikeuksia, kuten vaikkapa byrokratiaongelmia, koska aihe on tänäkin päivänä vielä arka ja silloin oltiin muutenkin paljon vaikeammassa tilanteessa kuin nykyään maailmansodan kolkuttaessa jo ovelle. Romaanissa kuvataan kuinka Kööpenhamina alkoi tuntua liian ahtaalta Lilille ja Gretalle, mutta muuten ongelmia ei oikeastaan esiintynyt. Kaikki jotka tapaavat Lilin ja saavat tietää tämän menneisyydestä Einarina ottavat asian oikein hyvin, mikä tuntuu vähän epäluonnolliselta ottaen huomioon ihmisluonnon. Tämä on kuitenkin kirjailija Ebershoffin valinta esittää tapahtumat näin. Ja mikäs siinä, ehkäpä olisikin kokonaan oman kirjansa aihe kertoa transseksuaalin kohtaamista ongelmista, Tanskalainen tyttö on hieno tarina itsensä löytämisestä ja identiteettinsä rakentamisesta.

Helmet-lukuhaasteessa Tanskalainen tyttö tulee kohtaan 23. Oman alansa pioneerinaisesta kertova kirja.